Pages

heinäkuuta 28, 2017

Härkälän kartano Somerolla on elämyksiä ja kulttuuria täynnä


Toukokuun lopun Someron Nostalgiaviikon yhteydessä lupasin kertoa vähän enemmän yhdestä Nostalgia-ajojen pysähdyspaikasta. Härkälän kartano on niin huikea paikka, että se ansaitsee ehdottomasti ihan oman postauksen joten tässä vihdoin lisää kartanosta. Seuraavan kerran yleisöllä on muuten mahdollista päästä tänne muuten viikon kuluttua 5.8. jolloin järjestään taas vastaava kesänäyttely, jossa itsekin olin mukana. Kartano avaa ovensa yleisölle 14-17 ja esittelykierros tehdään klo 15. Härkälän kartanon osoite on Härkälänkuja 33 ja navigaattorilla Kirkkojärven rannalle löytää oikein hyvin. Jos haluaa kokea elämyksiä ja kulttuuria niin Härkälän kartanosta löytyy molempia!


Härkälän kartanon historia alkaa jo vuodesta 1594. Itä-Göötanmaalta kotoisin ollut ratsumestari Anders Larsson eli Antti Laurinpoika perusti kartanon. Somerolla on muuten kymmenkunta kartanoa mutta ainoastaan Härkälä ja Hovila avaavat ovensa myös yleisövierailuille. Minunlaiseni kartanofani haluaisi kurkistaa jokaiseen kartanoon sisälle :) mutta ymmärrän toki, että kaikki eivät kotiaan halua avata yleisömassoille. Hovilan navetan ylisillä ehdin pistäytyä mutta itse kartano jäi kokematta.


Härkälän kartano säilyi Larssonin suvun hallinnassa seuraavat 150 vuotta eli melko pitkän aikaa, kertoi kesäkierroksen vetäjä, kartanon isäntä Raino Hurme. Jos olet kiinnostunut tarkemmin Härkälän vaiheista niin tästä linkistä löytyy lisätietoa. Omistajat siis vaihtuivat Larssonien jälkeen useaan otteeseen kartanon vaiherikkaan ja värikkään historian kuluessa vuosisatojen saatossa.


Kartano siirtyi oston kautta Suomen valtion omistukseen 1907 ja sen maat palstoitettiin 94 uuteen tilaan. 1920-luvulla Härkälän kartano siirtyi puolestaan Someron kunnan omistukseen ja sen päärakennus toimi kunnalliskotina aina vuoteen 1978 saakka. Kun vanhustenhoito rakennuksesta loppui oli se useita vuosia yksityisomistuksessa. Kartanossa oli ateljeetoimintaa, se toimi kesäasuntona ja jopa varastotilanakin. Sitten se oli myös pitkään ihan tyhjillään ja kun me kävimme katsomassa taloa oli sen saleissa ajettu jopa mopoilla, kertoi kartanon isäntä Hurme.


Kartanon vanha päärakennus on 1800-luvun lopulta. Jos en väärin muista niin rakennusta on jatkettu pariinkin otteeseen joten siksi "eri rakennusosien" välissä on korkeuseroja. Pariskunta Raino Hurme ja Soili Suominen-Hurme ovat tehneet valtavan työn kartanon kunnostamiseksi. Talo siirtyi heidän omistukseensa 2005 ja ensimmäisen kerran se avattiin yleisölle jo 2008. Vähitellen tänne on palautettu se kartanomaisuus ja entinen loisto valtaviin saleihin.


Kartanokierros aloitetaan tästä salista, jossa isäntä kertoo tiivistelmän kartanon vaiherikkaista vuosista. Kartanossa saa alakerran yleisissä tiloissa valokuvata mutta näyttelyhuoneissa valokuvaus on kiellettyä. Siellä aistitaan vain silmillä kaikkea sitä kauneutta mitä ympärillä näkyy. Kierros kestää vähän ryhmän koosta riippuen 1-2 tuntia. Kierros soveltuu myös lapsille.


Näissä kauniissa saleissa on mahdollista järjestää vaikkapa häät ja syntymäpäivävastaanotto. Kurkkasin Härkälän kartanon Facebook sivuilta, että juuri viime viikonloppuna oli tämän kristalliskruunun alla juhlinut tuore aviopari onneaan. Upea ja vähän erilainen miljöö viettää romanttisesti suurta juhlapäiväänsä.



Seuraavaksi siirrytiin katsomaan keltaista ja sinistä salia, jotka ovat vierekkäin. Sininen sali on oikeastaan nimeltään Enkeli huone. Huoneen yhtä seinää nimittäin koristaa valtavan suuri puinen enkelitaulu. Itse asiassa tämä työ on entinen Someron kirkon alttaritaulun vasemmalla yläpuolella olleesta holvista. Kartanon emännän täti Eine Frankenberg oli nähnyt, että Someron kirkon remontin yhteydessä nämä alttaritaulun laudat oli heitetty roskalavalle. Täti oli polkupyörällä kuskannut lautoja turvaan ja nyt ne ovat päätyneet tänne Härkälän kartanon salin seinälle. Vasemmanpuoleinen alttaritaulu on esittänyt vaaleahiuksista enkeliä mutta sen kohtalosta ei ole tietoa. Kauniin vaikuttava työ!



Enkeli huoneessa oli myös valtavan suuria kobeliineja, joissa toistui sama enkeliaihe kuten myös kynttilänjaloissa ja muissakin pienissä yksityiskohdissa. Huone oli eteerisen kaunis ja sinisävyinen vastakohtana sitten toisenpäädyn keltaiseen sisustukseen. Tämä osa kartanosta pidetään viileänä talvella mutta peruslämpöä toki pidetään yllä. Näin ison kartanon lämmittäminen läpi talven olisi varmasti melkoinen kustannus.



Seuraavaksi esittelykierros jatkui kartanon osiin, joissa ei saanut valokuvata. Kartanon isäntäpariskunta on keräillyt kiinalaista ja japanilaista esineistöä ja taidetta elämänsä aikana. Kiinasali ja Japanihuone olivat todella vaikuttavia paikkoja. Kauniita esineitä mm. kiinalaisen ylhäisönaisen kantotuoli oli ihan huikea. Japanilaisia kimonoita ja puupiirroksia. Pidin myös siitä miten kauniisti kaikki oli laitettu esille huonetiloihin. Täällä olisi voinut viihtyä pidempäänkin mutta me jatkoimme eteenpäin toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat galleriatilat.

Galleria tiloissa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Naisten hattuneulojen näyttely oli aika hieno. Hattuneula on nykyään varmaan täysin tuntematon esine monille mutta aikoinaan niillä hatut ikäänkuin "ankkuroitiin" kiinni sidottuihin (siis vaikka nutturalla oleviin) hiuksiin. Kun hiukset lyhenivät polkkatukaksi iloisella 20-luvulla ei naisten enää tarvinnut käyttää välttämättä hattuneulojakaan kun muotikin muuttui.

Yläkerrasta löytyy myös ihanat nukke- ja metallilelunäyttelyt. Sellaista menneen maailman lumoa ja nostalgiaa jostain kaukaa vuosien takaa kun leikkikalut ovat olleet metallia. Täältä löytyy myös Claude Weisbuchin grafiikkaa ja kauniita japanilaisia puupiirroksia. Yhdessä valokuvassa Rouva Jenni Haukio poseeraa japanilaisen kimonon vieressä joten paikalla on käynyt arvovaltaisia vieraitakin joskus.


Härkälän päärakennuksessa voi myös majoittua. Kurkkasin sisälle kartanon alakerran vapaana oleviin huoneisiin. Päärakennuksen vierashuoneissa voi yöpyä ympäri vuoden. Lisäksi kesäaikaan voi vuokrata itselleen huoneen/huoneiston puutarhurinhuvila Oxwillestä. Kartanoissa on aina romanttista yöpyä ja herätä vähän erilaisesta interiööristä. Aamiainen tarjoillaan isossa salissa näitä huoneita vastapäätä valoisassa aamiaishuoneessa.





Härkälän kartano on esitelty ruotsalaisessa Gods & Gårdar sisustuslehden joulunumerossa. Olen aina haaveillut kartanojoulusta ja oli ihana katsoa miten kartano on pukeutunut valokuvissa jouluun. Korkea joulukuusi tuolla salissa loistamassa kilpaa kristallikruunujen kanssa ja jouluaterian pitkän, kauniisti katetun joulupöydän ääressä....ikuinen joulufani haaveilee....haaveilee...vaikka on kesä :)


Kesäkierroksella pääse kurkistamaan myös Härkälän kartanon vanhimpaan osaan eli 1600-luvun holvikellariin. Holvikellari on kunnostettu yhdessä Museoviraston kanssa. Täällä tuntui melko vilpoiselta vaikka ulkona paistoi aurinko. Varmasti ollut hyvä paikka säilyttää elintarvikkeita aikoinaan ja vähän salaperäinen myös.


Myös Härkälän kartanon puutarhassa kannattaa kävellä ja nauttia sen vehreydestä. Minun vierailuni aikana omenapuut juuri kukkivat joten puutarha näyttää varmaan melko erilaiselta nyt elokuun alun kierroksen aikana. Puutarhassa on kauniita veistoksia ja isoja uurnia. Takana siintää Kirkkojärvi ja sen toisella puolella Someron kirkko. Kaunis rantamaisema!





Kun Härkälän kartanosta lähdetään pois ajetaan totta kai metallisen portin kautta ulos ja puiden reunustamalle kujalle. Tällaisesta maisemasta tulee aina mieleen englantilaiset vanhat elokuvat kartanoista ja niiden historiallisista tapahtumista. Aika, jolloin naiset olivat pukeutuneet äärimmäisen epämukavasti mutta kauniisti ja miehet olivat herrasmiehiä ainakin näennäisesti :)

Antoisaa kesänäyttelyä Somerolla jos suuntaat sinne 5.8. - Marjon matkassa suosittelee 


heinäkuuta 24, 2017

Kérastasen Reflection Chromatique - kesähiusten värin ylläpitoon

Yhteistyössä Hiusmuotoilu Inochi

Kesällä hiuksemme joutuvat melkoiseen pyöritykseen. Vaikka auringonpaiste on aivan superihanaa ja kaipaamme sitä kiihkeästi kesälomapäiviimme on sillä myös vähän ikäviä vaikutuksia hiuksiimme. Iholle tulee sipaistua huolellisesti päivittäin aurinkorasvoja ennen ulosmenoa mutta miten on hiusten laita? Muistammeko, että myös hiukset kaipaavat suojaa UV-säteilyä, tuulta, merivettä ja polttavaa aurinkoa varten. Hiuksilla ei ole puolustusmekanismia luonnostaan aurinkoa vastaan vaan niitä on suojattava ettei kesäkuukausien jälkeen ole ihan pulassa tukkansa kanssa.

Itse sipaisen kesällä usein pitkät hiukseni sykerölle päälaelle mutta silti osa hiuksistani on suoraan paahteessa. Paras tapa suojata hiukset kesällä on hellehattu tai huivi mutta muillakin konsteilla voidaan auttaa hiuksia voimaan hyvin myös kesäaikaan. Aina ei halua kulkea pää peitettynä! Jos hiukset ovat värjätyt tai vaalennetut on entistä tärkeämpää hankkia kunnon tuotteet hiustenhoitoon myös kesäkuukausien aikana. Meille naisille kun hiukset ovat se "kruunu" ja on turha antaa liiallisen auringon haalistuttaa hiukset ja tekee niistä veltot ja hapsuisen kuivat.


Kävin treffaamassa luottokampaajaani Kaisua Hiusmuotoilu Inochissa kesäkuun lopussa. Sain ilokseni kuulla, että Kérastaselta on tullut uusittu Reflection sarja avuksi kesähiuspulmiin. Reflection sarja on lanseerattu jo 2004 ja olen itsekin käyttänyt sitä jossain vaiheessa. Sarja on nyt uudistunut jättiharppauksen uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kuulosti mielenkiintoiselta!

"LES TOUCHES CHROMATIQUES , on ensimmäinen “ink-in-care” hoitoaine-väriyhdistelmä. Pigmenttejä on neljässä eri värissä niin kampaamo-kuin kotihoitonakin. Pigmentit perustuvat samaan vastaväriajatteluun kuin meikeissäkin: korjataan ei-toivottuja sävyjä iholla niiden vastaväreillä. Väriympyrästä nähdään miten vihreä on punaisen ja keltainen on violetin vastaväri. Kahden korjaavan vivahteen eli vihreän ja violetin lisäksi pigmenttejä on kaksi korostavaa sävyä. Punainen ja kupari ovat tarkoitettu niille sävyille, jotka helpoten haalistuvat hiuksista pesuissa."


"Pigmenttien tarkoitus on tasoittaa värjätyn hiuksen epätasaisuuksia ja pidentää hiusvärien kestoa sellaisen, kuin ne ovat värjäyspäivänä. Ne antavat samalla pehmeyttä ja kosteutta hiukselle, kun ne sekoitetaan hiusnaamion kanssa. Pigmenttien koostumuksessa on kolmenlaisia väriaineita: pitkäkestoisia, erittäin paljon kiiltoa antavia väriaineita ja neutraloivia väriaineita."

Kuulosti mielenkiintoiselta! Kaisu kertoi, että hiusvärit menettävät hehkuaan kun niitä pestään vedellä. Kloori hapettaa ja muuttaa väriä mattaisemmaksi. Kupari tekee hiuksiin vihertävän sävyn ja tummentaa hiusväriä. Kalsium puolestaan aiheuttaa sitä kuivuutta ja kiillottomuutta. Vesi sisältää klooria, kuparia ja kalsiumia mutta Kérastase on kehittänyt yhdisteen, joka auttaa säilyttämään väriä näistä aineista huolimatta.


"Kérastase tunnisti ongelman ja kehitti anti-kelotivan yhdisteen, joka sisältää natrium sitraattia, yuzu- ja litsi-hedelmien uutteita. Tämä Chelators Complex ja kolme muuta raaka-ainetta tekevät hiustenhoitotuotteista todella suojaavia. Riisileseöljy ravitsee hiuksen pintaa ja tekee siitä valoaheijastavan, UV-filtterit ja e-vitamiinit vähentävät hiusvärin hapettumista eli muuttumista. Lisäksi sinkkiglukonaatti sitoo hiuskeen väriaineet, jotta ne eivät pääse peseytymään hiuksen sisältä pois, vähentäen näin hiusvärin haalistumista."


Kaisu ehdotti, että ottaisin käyttöön nyt kesäkuukausien ja lomani ajaksi uudet Kérastasen Reflection sarjan tuotteet suojaamaan hiuksiani ja auttamaan niiden värin säilymistä kesähelteissä. Bain Chromatique Riche shampoo on tarkoitettu sekä vaalennetuille että värjätyille hiuksille. Shampoossa on miellyttävä tuoksu mutta se ei jää hiuksiin liiaksi häiritsemään herkkääkään nenää. Vaahtoaa mukavasti ja jättää hiukset todella puhtaiksi.


Reflection Masque Chromatique hoitoainetta mitataan sekoituskulhon annosteluviivaan saakka ja sen jälkeen siihen lisätään 10 painallusta Reflection Touche Chromatique "ink-in-care" tuotetta. Tämän jälkeen aineet sekoitetaan keskenään. Tahnasta tulee jännän vihreää joten näin aineet reagoivat siis keskenään. Sekoitettu massa lisätään pestyihin ja pyyhekuiviin hiuksiin. Annetaan vaikuttaa 5 minuuttia. Emulgoidaan ja huuhdellaan runsaalla vedellä.


Olen nyt Kaisun ohjeiden mukaan käyttänyt tuotteita on olen erittäin tyytyväinen. Tukka kiiltää ja väri on yhtä intensiivinen kuin heti värjäyksen jälkeen. Olen tarponut myös ilman hattua ulkona auringonpaisteessa ja istunut aurinkotuolissa lukemassa kirjaa suojaamatta hiuksiani. Aika ihmeellinen vaikutus näillä aineilla on ollut hiuksiini koska ne näyttävät ja tuntuvat edelleen siltä kuin parisen viikkoa sitten lähtiessäni Unioninkadulta kampaajan käsittelystä. Inochissa on muuten tehnyt isoja muutoksia ja koko sisustus on laitettu ihan uusiksi. Kun menen elokuussa seuraavan kerran Kaisun luokse niin odotan jo innolla miltä siellä mahtaa näyttää. Vähän olen ennakkoon kurkkinut Inochin Facebook sivuilta.

Lainausmerkeissä oleva teksti on lainattu Kérastasen lehdistötiedotteesta.

Ovatko Kérastasen Reflection Chromatique sarjan tuotteet jo kenties tuttuja? Jos eivät ja kärsit haalistuvasta väristä ja vaalennettujen hiuksien kesäongelmista suosittelen lämmöllä kokeilemaan.

Mukavaa viikon jatkoa! Minä jatkan lomailua ja suuntaan huomenna taas reissun päälle 


heinäkuuta 23, 2017

The Tall Ships Races Turku - suuret purjelaivat Aurajoella

Kapitan Borchardt, kahvelikuunari, Puola 1918

Tänään sunnuntaina kannattaa ehdottomasti ottaa suunnaksi Suomen Turku koska siellä on klo 14 -18 The Tall Ships Races Turku -tapahtumaan osallistuvien alusten lähtö seuraavaa etappia kohden. Purjeiden Paraati Parade of Sail on nähtävillä Airistolla ja alukset suuntaavat kohden Utötä. Jos et pääse merelle katsomaan tätä spektaakkelia niin kannattaa mennä vielä Aurajoen varteen itse ankkurointipaikoille seuraamaan lähtöä. Toinen vaihtoehto katselemiseen on Ruissalon Kansapuisto ja Kuuvan kalliot. Olin itse Helsingin Jätkäsaaressa 2013 katsomassa laivojen merellelähtöä ja tästä pääset kurkistamaan miten juhlavalta se näytti. Merimiehet nimittäin seisovat laivojen mastojen poikkipuiden päällä juhla-asuissaan. Kaikki vilkuttelivat ja näyttivät todella iloisilta poistuessaan merelle kohden seuraavaa määränpäätä. Ehdottomasti suosittelen tapahtumaan! 

Standart, täystakiloitu, Venäjä 1999

Tästä 32,3 metriä pitkästä venäläisestä aluksesta tulee väistämättä mieleen, että kohta kannelle hyppää Johnny Deppin esittämä Jack Sparrow. Alus on nimittäin jotenkin hyvin merirosvolaivamainen kuin Pirates of Caribean -leffojen laivat. Keltainen väri myös silmiinpistävän erilainen ja tuo keulapuun koristeleijona terävine hampaineen ja punaisen kielen kanssa vähän pelottavakin. Erikoisen värityksensä ja pelottavuuden johdosta kyllä yksi suosikkini.





Vuoden 2017 The Tall Ships Races on startannut Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat ensin Kotkaan ja sieltä nyt sitten Turkuun. Minulla oli vakaa aikomus mennä Turkuun jo tulopäivänä mutta vaikka lomalla ollaankin niin aikatauluihin tuli pieni muutos. Eilen sitten aamulla startattiin auto ja karvakaverikin mukaan kohden Turku ja suuria purjelaivoja. Kaupunki oli täynnä väkeä. Moni muukin oli aurinkoisen sään vuoksi päättänyt lähteä katsastamaan tapahtumaan, johon siis on vapaapääsy.



Roald Amundsen, priki, Saksa 1952


Turkuun on ilmoittautunut yhteensä 100 alusta, joista 20 on suuria A-luokan purjeveneistä. Aluksia on 21 eri maasta. Monet aluksista olivat tuttuja parin vuoden takaisesta Helsingin tapahtumasta. The Tall Ships Races on muuten yksi Suomen 100-vuotisjuhlan vuoden kohokohdista. Eilen ainakin sää suosi ja ihmisiä oli todella paljon liikkeellä. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja liikkuessaan Aurajoen rantoja saa mukavasti sekä liikuntaa että aurinkoa. Ei huonompi tapa viettää päivää :)


La Grace, priki, Puola 2010

Tässä laivassa liehuu merirosvolippu pääkallolla ja ristityillä sääriluilla varustettuna. Laivan henkilökunta on kuitenkin todella ystävällistä eikä kenelläkään ole mustalla lapulla peitettyä silmää. La Gracen keulapuussa puolestaan kultakutrinen merenneito tähyää kauas ulapalalle. Minulle tuli tästä mielleyhtymä yhtäkkiä H.C.Andersenin Pieneen merenneito satuun jostain kumman syystä. 





Parhaiten tapahtuma-alueelle muuten liikkuu kävellen sillä esim. polkupyörät ovat kiellettyjä. Täysin ymmärettävää sillä ihmisiä on melkoisesti ja myös lastenvaunujen kanssa kulkevia riitti. Vaikka kuinka tekisi mieli käyttää kuvauskoptereita ovat nekin tapahtuma- ja jokialueen yläpuolella kiellettyjä turvallisuussyistä. Koiria näkyi alueella mutta oma russeliriiviö jätettiin autoon mutta ehdottomasti varjoisaan paikkaan sillä aurinko porotti eilen melkoisesti. Hän pääsi kyllä aina välillä ulos jaloittelemaan ja nuuskimaan uusia hajuja.


Sedov, nelimastoparkki, Venäjä 1920

Aurajoessa voi nähdä myös maailman suurimman purjealuksen Sedovin. Alus on nelimastoinen ja 122 metriä pitkä. Maailman toiseksi suurin alus, nelimastoparkki Kruzenshtern Venäjältä on myös huikea ilmestys. Aluksella on pituutta 113 m. Eivät puolalainen Dar Mlodziezy ja venäläinen Mir ole myöskään mitään pikku purkkeja sillä molemmilla on pituutta 109 m.

Suuriin ja keskisuuriin aluksiin pääsee tutustumaan maksutta. Jokaisen laivan kapteeni määrittelee toki aukioloajat milloin laivaan voi mennä ja missä tiloissa siellä voi liikkua. Varmaan tänään lähtöpäivä joutuu laivoja ihailemaan vain laiturilta käsin mutta sekin on vaikuttava elämys. Purjelaivoihin liittyy sellaista menneen maailman lumoa ja vapauden tunnetta. 



Santa Maria Manuela, kahvelikuunari, Portugali 1996

Vaikka olen horoskooppimeriltäni rapu en tunne juurikaan purjealusten malleja. Kahvelikuunarista tuli hassu mielleyhtymä kahvakuulaan mutta eihän niillä ole mitään tekemistä keskenään :) "Kahvelikuunari eli hoilo on nimitys alukselle, joka on takiloitu kahveli- ja latvapurjein, ja jossa ei ole lainkaan raakapurjeita." Wikipedia tiesi kertoa em. ja myös sen, että kahveli on purjealuksen takilan osa. Oma tietämys sai siis taas saa lisätietoa mutta jänniä nimiä noille purjehtuksessa oleville asioille/osille/esineillä on maakravun mielestä annettu :)



Cisne Bronco, täytakiloitu, Brasilia 1999

Tämä alus taisi olla suosikkini 2013 Helsingissä ja oli sitä nytkin. Iloinen letkeä brasilialainen musiikki pauhasi laivan kaiuttimista. Merimiehet hymyilivät iloisesti ja jopa auttoivat rappusissa alaspäin kipuavia täti-ihmisiä. Aluksella näki hyväntuulisia kasvoja ja iloista puheensorinaa. Mietin valtavia järjestyksessä olevia köysinippuja katsoessani miten kurinalaista purjehtiminen on ja yhteisistä pelisäännöistä on pidettävä kiinni. Muuten purjeet eivät hallitusti laskeudu ja sotkuiset köydet eivät todellakaan edesauta laskemaan purjeita. 





Sympaattinen Föri-lautta vetää vain 38 henkilöä ylittämään Aurajokea mutta nyt The Tall Ships Races -tapahtuman ajaksi joen voi ylittää myös keltaisella maantielautalla Replot 2. Tämä lautta vetää 300 henkilöä ja vaikka jono tähän oli pitkä odottaessa se kyllä myös liikkui. Itse en sitä ehtinyt kokeilemaan kun kävelimme paljon tapahtuma-alueella molemmin puolin Aurajokea. 



Suomen Joutsen on aina yhtä kaunista katsottavaa Aurajoesssa. Suomen laivaston entinen koululaiva ja nykyinen museolaiva on valkoisuudessaan ylväs alus. Suomen Joutsen on rakennettu jo 1902 ja siitä huokuu sellainen menneen maailman lumo. Äärimmäisen kaunis!


Jos haluat nauttia mukavasta päivästä ulkona ja meren äärellä ota suunnaksi Turku. Tänään aurinkoa ja välillä puolipilvistä mutta ei sadekuuroja. Lämpötilakin 22C tuntumassa. Mukavaa sunnuntaita kaikille ja vanhat purjelaivat ovat muuten kaunista ja äärimmäisen mielenkiintoista katsottavaa.


I am sailing

I am sailing

Home again

'Cross the sea
I am sailing,
Stormy waters
To be near you,
To be free

♥ Have a nice Sunday ♥