helmikuuta 28, 2017

Kalevalan päivää ja koruja

Kalevala Koru, Karhukääty ja Karhurannekoru 

Mieleni minun tekevi, 
aivoni ajattelevi 
lähteäni laulamahan, 
saa'ani sanelemahan, 
sukuvirttä suoltamahan, 
lajivirttä laulamahan. 
Sanat suussani sulavat, 
puhe'et putoelevat, 
kielelleni kerkiävät, 
hampahilleni hajoovat. 
Veli kulta, veikkoseni, 
 kaunis kasvinkumppalini!

Näillä sanoilla alkaa Suomen kansalliseepos Kalevala. Olen aina ollut viehättynyt tästä "Suomen Iliaksen ja Odysseian vastineesta". Kirjailija Elias Lönnrotin runonkeruumatkojen ansiosta on saatu yksiin kansiin suomalaisia tärkeitä tarinoita. Koska kirjoitustaito oli harvoilla ja valituilla piti muinaisessa Suomessa siirtää tarinoita sukupolvelta toiselle ulkoaopeteltujen laulujen, loitsujen, riimien, runojen ja taikojen avulla. Lapset oppivat tarinat vanhemmiltaan ja kiertävät runonlausujat toimivat entisaikojen tiedonvälittäjinä eri kylien ja asuinpaikkojen välillä. Ei ollut sanomalehtiä, radiota, televisiota netistä nyt puhumattakaan. Tietoa oli kuitenkin tärkeää säilyttää ja jakaa!

Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus 1896 - kuva lainattu netistä

Emil Wickström, Elias Lönnrotin muistomerkki 1902

Vanhan kirkon ja Ressun lukion välisessä puistikossa on kuvanveistäjä Emil Wickströmin veistämä Elias Lönnrotin muistomerkki. Lönnrot on kuvattu runonkeruumatkallaan tuohivirsut jalassa, kirjaamassa runoja vieressään itse Väinämöinen, joka on Kalevalan eeppisten ja loitsurunojen symboli. Patsaan jalustalla istuu puolestaan kaihoisa Kantelettaren Impi valikoiden hiuksistaan sopivia suortuvia kanteletta varten. Impi puolestaan on sekä Kantelettaren että Kalevalan lyyristen ja laulurunojen vertauskuva.

Kalevala Koru, Iku-Turso rannerengas

Kannattaa muistomerkillä käydessään kurkistaa myös kivisen jalustan sivulle, josta löytyy tietäjä Antero Vipusen "piilokuva". Vipusen viiksekkäät kasvot ovat jalustassa kohokuvana ja ylösalaisin Väinämöisen alla. Vipunen oli Kalevalassa tietäjä-jättiläinen, jolta Väinämöinen meni kysymään neuvoa ja tiedustelemaan puuttuvia sanoja (Kalevalan 17.runo). Väinämöinen kuitenkin lipesi Vipusen suuhun ja joutui sitä kautta Vipusen vatsaan, josta onnistui kuitenkin pääsemään pois. Vipusen otsaan on Emil Wickström hakannut viisisakaraisen pentagrammin, joka on kalevalaisen mystiikan symboli.

Kalevala Koru, Nukkekääty

Kalevala on innoittanut monia suomalaisia taiteilijoita ja erityisesti Akseli Gallen-Kallelan kalevalaiset maalaukset viehättävät minua. Sammon taonta, Ad Astra, Sammon puolustus, Lemminkäisen äiti ja Kullervon kirous. Kansallismuseon kattoon maalattu fresko Sammon puolustus on myös huikea ja sitä voisi tuijottaa niska kenossa vaikka kuinka kauan. Nappasin kuvan aiemmin tekemästäni postauksesta liittyen maailman suurimpaan himmeliin. Kansallismuseon aulaan pääsee aina veloituksetta katselemaan tätä huikeaa kalevalaista työtä.


Kalevalasta on tehty myös lasten oma versio, jonka Mauri Kunnas on kuvittanut. Kansalliseepoksemme on käännetty 53 kielelle ja se on innoittanut Akseli Gallen-Kallelan lisäksi monia muita taiteilijoita. Tänään on liputettu Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin kunniaksi. Kalevala on kirja, joka kannattaa ehdottomasti lukea ja ihailla sen kieltä ja tarinoita. Hienoa karjalaista runomittaa ja muuten ihan huikeita tarinoita...

"Sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko." 
Kalevala Koru, Nukkekääty

Tänä päivänä pukeuduin töihin Kalevala Korun Nukkekäätyyn päivän kunniaksi. Suomalainen Kalevala Koru on valmistanut koruja on vuodesta 1937 lähtien. Kalevalan satavuosijuhlat 1935 innoittivat aikoinaan rahankeräyshankkeeseen kalevalaisten naisten patsaan pystyttämiseen. Patsashanke ei koskaan toteutunut mutta patsasta suunnitellut naistoimikunta alkoi myydä arkeologisten löytöjen perusteella tehtyjä muinaiskoruja. Tästä sai sitten alkunsa Kalevala Koru.

Kalevala Koru, Karhukääty ja Karhurannekoru

Minun ensimmäinen Kalevala Koruni oli pronssinen Lintunen rannekoru. Sain sen lahjaksi kummitädiltäni Uma Aaltoselta ja sitä käytettiin aina yhdessä Munsalan kansallispuvun kanssa. Rannekoru mahtuu kyllä lapsen ranteen ympärille joten minun käteeni se ei enää sovi. Tärkeä silti itselleni ja muisto myös edesmenneestä rakkaasta tädistä, kummitädistäni Umasta ♥

Kalevala Koru, Nukkekääty

Kalevala Korun Nukkekäädyn olen itse ostanut itselleni yhdestä antiikkitapahtumasta. Tätä Kirsti Ilvessalon suunnittelemaan korua ei valmisteta enää mutta se löytyy Kalevan Korun vanhojen korujen verkkokuvastosta. Tein kyllä muutamia vuosia sitten melkoisen löydön tämän korun bongatessani ja tämäkin koru on minulle erityisen rakas.

Kalevala Korun Iku-Turso rannerenkaan sain aikoinaan lahjaksi ja sekin kuuluu Kalevala Korun klassikko mallistoon. Koru on kulkenut mukana monissa tärkeissä tilaisuuksissa elämäni varrella. Kalevala Korun Karhukäädyn ja Karhurannekoru ovat mielestäni myös tuotannosta poistuneita malleja. Näihin koruihin liittyy hyvin vanhaa ja vahvaa symboliikkaa....

"Kalevankarhu oli hahmoista vahvin. Kerrottiin, kuinka karhu oli itse Hongattaren poika, jonka salojen emäntä oli synnyttänyt ”ylhäällä taivosessa, Otavaisten olkapäällä”. Karhua kohtaan tunnettiin suurta kunnioitusta ja pelkoa, olihan se puoleksi ihmisen sukua, puoleksi metsän väkeä. Ja siksi myös se, joka kantoi yllään karhun merkkiä, hallitsi sekä ihmistä että luontoa."

Hyvää Kalevalan päivää kaikille ja laskiaistiistaita myös!

helmikuuta 26, 2017

Uudet nilkkurit, muistamattomuus, iltapäiväteet ja Isoisänsillalla


Koko tammikuun katselin kaupoista mustia nilkkureita löytämättä sopivia. Halusin, että nilkkurit olisivat ehdottomasti kokonaan nahkaa ja niissä olisi pitävä kumipohja. Lopulta luovutin koska aina jos löysin sopivat oli minun kokoni loppu. Viime viikolla kuitenkin päätin vielä kerran kurkata nettikaupoista koska polte nilkkureihin oli niin suuri. Aika monista nettikaupoista olivat myös kokoni loppuneet ja tarjosivat jo kevätnilkkureita shoppailijalle joten meinasin jo epätoivoisena luovuttaa surffailun. Sitten klikkasin itselleni aiemmin tuntemattoman Spartoon sivulle ja BING - sieltä ne löytyvät! Espanjalaiset Gioseppo merkkiset nahkanilkkurit, joissa on vielä tähtikuvio ja niittejä. Tässä vaiheessa olin ihan varma ettei kokoa enää varmasti löydy mutta kas kummaa yksi pari juuri minun kokoani näkyi ruudulla. Kaikkein uskomattominta tässä oli se, että 120€ nilkkurit olivat nyt vain 40€ joten tilaustahan siitä sitten äkkiä tekemään ennenkuin joku toinen veisi löytöni!


Kukaan tuttuni ei ollut tilannut koskaan Spartoosta mitään ja vähän jännitti miten näiden nilkkureiden kanssa oikein käy. Tilaus vahvistettiin heti 17.2. ja sain koodin mistä seurata toimitustani UPSilla. Paketti lähti Ranskasta: Meyzieu Jonage Lyonin lähellä, seuraavana päivänä se oli Pariisissa. Sitten nilkkurit piipahtivat Brysselissä, josta siirtyivät Hollannin Eindhoveniin ja sieltä Glostrupiin Tanskassa. Torstaina 23.2. tuli UPSilta tekstiviesti, että koska en ollut kotosalla aamupäivällä voisin noutaa pakettini iltapäivällä ihan kotini lähellä olevasta noutopisteestä. Tämähän meni todella hyvin!
Ja mikä parasta nilkkurit ovat juuri sellaiset kun halusin: oikea koko, riittävän pitkä varsi ja hyvin pitävä pohja. Olen nyt kaksi päivää testaillut näitä ja ovat lämpimät myös pakkassäässä :)


Kipitin viime viikolla myös apteekkiin ja ostin purkin B12-vitamiinia. Olen unohtanut niin paljon asioita (lompakko kotona, avaimet hukassa, margariinirasia ruokapöydällä koko päivän...) viime aikoina, että nyt on hyvä vähän popsia muistivitamiinia päivittäisen. Olen etsinyt pari vuotta sitten H&M:n alesta ostettua kaulakorua kotoa ihan kaikkialta löytämättä sitä mistään. Pengoin hiki päässä jopa laatikot ja kaapit läpi mutta tuloksetta. Käytin korua viimeksi kesällä ja nyt se on jossain hyvässä piilossa. Tuli mieleen ne Fiskarsin oranssipäiset sakset, jotka löytyivät joulukoristeiden seasta pari vuotta sitten oltuaan kateissa vuodenpäivät :) joten jostain tämäkin varmaan joku kaunis päivä putkahtaa esille. Ehkä muistivitamiinit auttavat minua etsimisessä :D


Eilen nautin Salutorgetin afternoon teetä isäni kanssa ja ihailimme tämän entisen Helsingin kaupungin rahatoimiston interiööriä. Rakennuksen historia ulottuu 1820-luvulle. Tästä voitte lukea miten kauppias Petter Brofeldtin sekatavaraliikkeestä tuli komea pankkisali. Salutorgetin teehetki on pientä ylellisyyttä ja siihen kuuluu skonsseja, sormivoileipiä, itsetehtyä marmeladia ja pikkumakeaa syötävää. Teelaatuja taitaa olla peräti kahdeksan erilaista, joista voi sitten valita omaa makumieltymystään eniten kutkuttavan teen teehetkeensä. Olen tehnyt yhdestä aiemmasta afternoon teehetkestäni Salutorgetissa postauksen ja tästä voit kurkata tarkemmin siitä. Salutorgetissa on myös meneillään bliniviikot joten niitäkin on mahdollista käydä herkuttelemassa.




Aurinkoinen sää sai vähän kuljeskelemaan pääkaupunkiseudulla ristiin rastiin katsastamassa mm. Isoisänsiltaa Kalasatamassa. Pakko myöntää etten ole aiemmin käynyt koko Kalasatamassa vaikka tätä siltaa kävin kurkkimassa jo Mustikkamaan kautta kun sitä rakennettiiin. Upean näköinen silta ja kyllä on hauskan nimenkin saanut. Mietin mielessäni onkohan ihan turvallista olla jäällä tässä Sompasaarensalmessa kun katselin siellä liikkuvia...? Virtapaikoissa jää ohenee ja kylmää kylpyä ei kukaan kyllä kaipaa ulkoilulenkkinsä aikana. Kalasataman alue vaikutti vielä melko sekavalta mutta se varmaan tulee kehittymään kun kaikki on valmista ja liikennejärjestelyt ovat kunnossa. Ainakin upeat näkymät merelle ja Korkeasaareen :)


 
Piipahdin viime viikolla myös äärimmäisen mielenkiintoisessa entisellä Nikkilän mielisairaalan alueella Sipoossa. Tänne tehtiin 2000-luvun alkupuolella Jokipuiston asuma-alue kun entiset sairaalarakennuset muutettiin asuinkäyttöön. Näiden talojen seinien sisäpuolella ovat ollet hoidossa mm. Uuno Kailas, Elmer Diktorius, Maila Pylkkönen, Signe Brander ja L. Onerva. Tästä on tulossa lisää myöhemmin...


Tulppaani aika on parhaimmillaan ja kotona ruokapöydällä on kukkinut jo monta viikkoa. Kun muistaa laittaa kukille vain vähän vettä maljakkoon ne säilyvät aika pitkään hyvinä. Jos vettä on yhtään liikaa alkaa tulppaani kasvamaan vain ahneesti pituutta ja maljakko näyttää pian lonkeroiselta mustekalalta. Kevät tulee vaikka ulkona vähän sateleekin lunta. Ja hei ensi viikolla on jo maaliskuu!


Mukavaa sunnuntaita kaikille! Tänään voi kipaista vaikka pulkkamäkeen ja ehdottomasti täytyy nauttia laskiaispullia joko hillolla tai mantelimassalla. Hyvää laskiaissunnuntaita kaikille 

Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä!

helmikuuta 23, 2017

Penne, pizza, spagetti, seafood mekot ja asusteet by Dolce & Gabbana SS17

 

Tropico Italiano

Italia on ollut jo vuosia yksi suosikkimatkailu maani. Menetin sydämeni saapasmaalle jo ensimmäisellä reppureissullani ja sen jälkeen olen uskollisesti palannut sinne viettämään lomia. Arkkitehtuuri, historia, muoti, hyvä ruoka, huikeat maisemat, meri, rannat ja elämäntyyli kiehtoavat minua. Ja totta kai myös italialainen tempperamentti. Muutamaan viime vuoteen en tosin ole Italiaan ehtinyt matkustamaan. Milanon tyylikkyys, Rooman kiehtovuus ja Sisilian eksoottisuus olisi taas päästävä kokemaan ja pian...
Mi piaca Italia 
 

Dolce & Gabbana muotitalon luomukset ovat aina myös kiinnostaneet minua ja olen selaillut netissä itseni pyörryksiin Domenico Dolcen ja Stefano Gabbanan tuotantoa. Tänne blogiin olen muistaakseni tehnyt parikin postausta Dolce & Gabbanan värikkään mielikuvituksellista kengistä ja laukuista. Tämän italialaisen muotitalon vaatteet ovat hyvin naisellisia ja niissä on aina joku juju. Jos joskus saisin lottovoiton sijoittaisin ehdottomasti Dolce & Gabbanan johon upeaan luomukseen, laukkuun tai kenkiin. Toistaiseksi jatkan vain haaveilua kuvaruudun välityksellä...

 
Uudessa Dolce  & Gabbanan kevät/kesä 2017 mallistossa on yhdistetty italialainen ruokakulttuuri, pizzat, pastat ja merenherkut vaatteisiin ja asusteisiin. Minusta nuo spagetti ja penne mekot ovat äärimmäisen seksikkäitä mutta myös hauskoja ja voisin hyvin ottaa yhden tällaisen myös omaan vaatekaappiin jotain erikoistilaisuutta varten. Pastaa löytyy myös clutchista :)
 

Totta kai kesämallistossa on myös tomaatinpunaista - pomodori ja basilikan vihreää - basilico! Ai, että minun alkoi yhtäkkiä tehdä mieli Pasta Bolognesea, mums! Dolce & Gabbanan SS17 vaatteet herättävät selkeästi myös ruokahalua ja tuovat mieleen makumuistoja. Malliston kengissäkin on viitteitä ravintolaan koroissa. 



Miten olisi pieni pizzamekko tai punaruudullinen kanvaslaukku, joka tuo heti mieleen jonkun ihanan trattorian tunnelman, tuoksut ja pöytäliinan. Ja totta kai pöydällä palaisi myös kynttilä pullossa ja steariini hieman jo liinalle valuneena. Juuttikangasta on käytetty mekkojen lisäksi myös kengissä. Hauska idea ja tästäkin tulee mielleyhtymä ruokaan ja ruokasäkkeihin.



Korviinsa voi ripustaa seafood henkisesti hummerikorvakorut ja pukeutua myös kala-äyriäis-simpukka hameeseen. Dolce & Gabbanan kevät/kesä mallisto näyttää tyylikkään hauskalta ja ruokahalua herättävältä. Aivan hurmaavan ihana ja leikkisä mallisto!

Mi piace Dolce & Gabbana

Tulikohan kenellekään muulle nälkä näitä vaatteita katsoessaan....mums!

Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä.



















helmikuuta 22, 2017

Kuusankosken Taideruukissa

"Kuusankosken Kymintehtaalla sijaitsevaan, 100-vuotta vanhaan Taideruukin päärakennukseen ja sen siipiosaan on muodostunut taiteilijoiden ja kädentaitajien keskittymä, joka tarjoaa vierailijalleen paljon nähtävää ympäri vuoden.

Kuva- ja lasitaidetta, valokuvausta, käsitöitä, entisöintiä, huovutusta ja korunvalmistusta. Taidenäyttelyitä ympäri vuoden, teatteritoimintaa, graafista suunnittelua ja vaikka kirpputoria kierrettäväksi. Luomuleivonnaisia ja kahvilaa unohtamatta."

Viime lauantain herkullisten blininautintojen jälkeen Arjen Helmiä blogin Krisse vei minut punatiiliselle Kymintehtaan tehdasalueelle. Itse tehdastoiminta näissä rakennuksissa on jo loppunut aikoja sitten mutta entisten teollisuusrakennusten sisällä jatkuu nykyään Taideruukin toiminta ympäri vuoden vireänä. Alueesta minulle tuli etäisesti mieleen Mänttä ja entisten puujalostustilojen muuttaminen sielläkin taidekäyttöön. Upea juttu ettei vanhoja, hienoja tehdaskokonaisuuksia jyrätä kasaan vaan seinien sisälle saadaan toisenlaista toimintaan. Rouhea teollisuusmiljöö tarjoaa hyvät puitteet juuri taiteelle ja erilaisille työhuoneille sekä käsityöläisille että suunnittelijoille. 

OLO I TILA / Capricon Design Oy

Ensimmäisestä kerroksesta löytyi aika namu sisustusliike OLO I TILA. Tässä liikkeessä kaikki oli harkittua. Punatiilisten seinien viereen sopivat juuri vanhoista kuormalavoista tehdyt tummat myyntipöydät ja -hyllyt. Riittävän rouheaa mutta silti hienostuneen tyylikästä. OLO I TILA puoti myös myy halukkaille kuormalavoja ja isoja/pieniä puukeloja. Krisse kertoi ostaneensa täältä yhden kelan kotiinsa pöydäksi. Mietin mielessäni, että meillä työpaikalla kuormalavat menevät aina kollegani takkaan polttopuiksi joten pitäisikö niitä alkaa lahjoittamaan/myymään lavoja haluaville ;)


Mustavalkoisia sisustustekstiilejä, peuranpäitä, mattoja, koruja, kodin piensisustukseen kauniita esineitä, julisteita, tauluja, peilejä, tyynyjä, lampaantaljoja, pientä hyvää syötävää, astioita, kynttilöitä jne. Erittäin paljon itseäni kiinnostavia tuotteita. OLO I TILA myi myös Taken bracelet 100% alumiiniranneketta, joita voi ostaa myös Destinystä. Itse asiassa näitä rannekkeita valmistettiin siinä viereisessä työpajassa ja kun kuljimme pajan ohi sieltä kuului tasainen kilkutus. Suomessa suunniteltuja ja myös tehtyjä takuuvarmasti! Vähän jäi harmittamaan etten ostanut... Tekstitkin olivat aika osuvia...



OLO I TILA puoti on Capricon Design Oy:n kauppapaikka Taideruukissa. Capricon Design tekee myös sisustussuunnittelupalveluita, tapahtumaorganisointia, mainostoimisto töitä sekä maalaa sekä tuunaa kuormalavoja ja suorittaa erikoismaalauksia. Luulenpa, että seuraava paikka, jossa Taideruukissa vierailimme on Capricon Designin suunnittelema sisustuksen osalta.


Tuomon Luomu / Kahvila Ruukitar

Harmi, että olimme juuri juoneet kahvit ja syöneet makeaa mahan täydeltä sillä tässä Kahvila Ruukittaressa olisi ollut kiva istahtaa hetkeksi kahvikupposen ääreen. Täällä näkyi tuttuja sisustuselementtejä OLO I TILA puodista ja totta kai myös kuormalavoista tehtyjä sohvia. 
Taitaa siis olla Capricon Designin kädenjälkeä. Todella tyylikkään pelkistetty paikka ja tekstiileihin valitut värit ja materiaalit sopivat tähän minimalismiin hyvin. 

Pidin OSB-levyseinistä ja valaisimet kahvilassa olivat tyylikkäitä. Tännekin oli jätetty vanhan teollisuushallin elementit näkyviin ja nurkassa oleva sininen "vaaka" oli hauska. Ja tuo lattia! Haaveilen omaan keittiööni juuri tällaisestä laattalattiasta. Kahvilan yhteydestä voi myös ostaa luomuleipiä ja -leivonnaisia. Krisse taisi napata täältä mukaansa jonkun Tuomon Luomun ihanan leivän. Mums! 




Taidelainaamo

Taideruukin tiloissa toimii myös Kaakon taidelainaamon Kouvolan toimipiste. Kaakon taidelainaamo on Suomen ainoa taidelainaamo ketju. Siihen kuuluu Kouvolan ja Lappeenrannan taidelainaamot. Taidelainaamosta voi lainata taidetta kuukausimaksua vastaan (alk. 10€/kk) tai ostaa taidetta itselleen. Lainaamalla teoksen voi kokeilla sopiiko se omaan kotiin ja mikäli päättää pitää työn kuukausimaksut toimivat teoksen osamaksuina. Mielestäni kätevä tapa hankkia taidetta kotiin. Tästä linkistä pääsee tutustumaan Taidelainaamon valikoimaan. 


Johanna Ryönänkoski, Sadetar 2017 (850€ tai taidelainalla 100€/kk)

Samuli Heimonen, Sininen ja valkoinen 2015 (6800€ tai taidelainalla 300€/kk)

Johanna Ryönänkoski, Kruunu 2017 (580€ tai taidelainalla 80€/kk)

Pienenä korjauksena tekstiini. Johanna Ryönänkosken teokset ovat taidelainattavissa mutta ne kuuluvat TaideTupa PikkuSelman piiriin. Nyt kun muistelen tarkemmin teokset olivat eri huonetilassakin eli Galleria Padossa. Galleria Pato on Taideruukin 2.kerroksessa myös. Kiitos Vesalle Kouvolasta, joka oikaisi asian :) Ensikertalainen vähän sotki asioita!



Itse ihastuin näihin AKAT raheihin, jotka ovat Ulla Sinkkosen ja Sanna Majanderin tekemiä. Luonnonmateriaaleista valmistetut tekstiiliteokset ja pölkyt olivat jotenkin ihanan rauhoittavia ja näiden päällä istuminen olisi varmasti kiva elämys. Perinteinen ryijy ja puupölli, pidin!

Kipa Kiri, Ruukkunainen 2005 (750€ tai taidelainalla 40€/kk)


Taideruukin rakennuksista löytyy vielä paljon muutakin. Ensimmäisessä kerroksessa on Ruukinportin kirpputori. Piipahdimme siellä mutta tällä kertaa emme tehneet löytöjä. Vintage Frilla toissa kerroksessa oli pullollaan nostalgisia vintagevaatteita ja -asusteita. Kengät oli hauskasti sijoitettu vanhaan patjan runkojousitukseen roikkumaan - kiva idis! Täältä olisi saanut myös todella värikkäitä vintage mekkoja itselleen. Muut Taideruukkilaiset löytyvät tästä.


Kuusankosken Taideruukki on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja itse taidan piipahtaa siellä kesällä uudelleen. Taideruukin ajankohtaisia tapahtumia voi seurata heidän Facebook sivuiltaan.

Kiitos Krisse, että veit minut tutustumaan Taideruukkiin ♥ 



helmikuuta 20, 2017

Haun avainsanat Marjon matkaan

Lukiessani Outi's life blogin ihanan Outi postausta siitä millä hakusanoilla hänen blogiinsa on päädytti kurkkasin myös Bloggerista omani. Pakko myöntää, että katson näitä aika harvoin. Jotkut haun avainsanat aukesivat minulle ihan heti ja muistin oman postauksenikin hyvin aiheesta. Täytyi kuitenkin tehdä myös vähän salapoliisityötä selvitelläkseen mihin tekemäänsä bloggaukseen nuo "tuntemattomat hakusanat" oikein voivat liittyä. Tämä oli sen verran mielenkiintoista puuhaa, että päätin tehdä tästä ihan oman postauksen. Tässä hakusanat siinä järjestyksessä kuin ne Bloggerissa ovat kirjatut.

"Guessin kello"


Mietin ensin onko tämän haun peruste ehkä löytää se valkoinen Guessin kello, joka on vilahtanut ranteessani aika monessa postauksessa? Toisaalta sitä en ole postauksissa korostanut joten päädyin kuitenkin siihen, että haku liittyy ensimmäisen blogivuoteni syksyyn 2013 ja postaukseen "TIK-TOK TIK-TOK". Kirjoitin siitä kuinka raskaalta kellon kääntäminen kahdesti vuodessa tuntuu muutamista tutuistani. Monella ihmisellä kestää viikkoja saada taas päivärytmistä kiinni vaikka kelloa siirretään vain se tunti. Samalla esittelin kellokokoelmaani ja siellä joukossa oli pari Guessin kelloa.

Helsinki 1952 olympiahuivi

Mitä, olenko minä kirjoittanut Helsingin vuoden 1952 olympialaisista? Ja miten joku huivi liittyy näihin Suomen olympialaisiin, joita on kutsuttu myös viimeisiksi oikeiksi olympialaisiksi? Vähän tutkimalla tähänkin löytyi kuitenkin vastaus. Kirjoitin keväällä 2014 Hakasalmen huvilan valokuvanäyttelystä otsikolla Rasvaletti ja style nuttura. Tähän mustavalko valokuvien näyttelyyn minun oli pitänyt mennä jo monta kertaa aiemmin mutta vihdoin siellä järjestettävä muotitapahtuma sai Marjon matkan suuntautumaan myös itse näyttelyyn. Ja mikä parasta siellä sai 50-luvun kampaamossa itselleen stylen nutturan. Ja kyllä tuolla postauksessani on se olympiahuivikin :)


Hobstar astianpesukone

Tämän Kristallin paluu blogipostaukseni muistin heti. Kirjoitin siitä kuinka aiemmin vähän pönäkästä ja vanhanaikaisesta kristallista/puristekristallista on tullut kuuminta hottia. Kaikki trenditietoiset ravintolat ja kahvilat kattavat pöytäänsä puristekristalli lasit lattea ja smoothieta varten. Blogeissa ja kattauksissa vilahtelee himoittuja Hobstarin laseja. Pohdiskelin etten varmaan itse tule ostamaan niitä koska minulla on jo vanhaa kristallia kotona ja pidän siitä. Kauniitahan nämä lasit ovat mutta miksi ostaa uutta kun on aitoa vanhaa.

Pakko myöntää, että tammikuussa 2016 ostin Fidan loppuunmyynnistä itselleni kaksi lähes uutta puristekristallilasia ja muitakin löytöjä huikealla summalla 8.30€. Hobstareja nämä kovasti muistuttivat mutta eivät niitä kyllä ole :)


Marjo Kristiina kreivi

Olenko tässä kirjoittanut Malmgårdin linnasta, jossa tapasin punahousuisen aidon kreivin? Yksi etunimistäni on kyllä Kristiina mutta miksi se olisi mukana tässä haussa? En suoralta kädeltä muistanut kirjoittaneeni Kristiina -nimisestä henkilöstä? Kirjoitin googleen Marjo Kristiina Kreivi ja tämän niminen henkilö löytyy Suomesta. Onneksi myös toisena tässä googlelistauksessa oli tekemäni postaus Pietarsaaren reissusta toukokuussa 2013. Tässä postauksessa sain ensimmäisenä päälleni  kylmän suihkun asiakastapaamisessa mutta onneksi helteinen sää kuivasi vaatteet nopeasti. Kurkkaa postauksesta kuka on mystinen "Marjo Kristiina kreivi" :)


Olkkalan kartano

Tämän hakusanan kohdalla hätkähdin koska olen aina halunnut kirjoittaa Olkkalan kartanosta mutta en ole vielä sitä tehnyt. Olkkalan kartano on äärimmäisen kaunis vanha kartano Vihdissä ja olen kuullut siitä edesmenneeltä isoäidiltäni paljon mielenkiintoisia tarinoita. Serkkuni häät on myös vietetty kartanon tiloissa aikoinaan. Mutta enhän minä ole tästä kirjoittanut? Kyllä olen tai olen siis maininnut Olkkalan kartanon postauksessa heinäkuussa 2015 Pariisilaista teetä ja sympatiaa Villa Randalassa. Se miten Olkkalan kartano liittyy Villa Randalaan onkin ihan selvä juttu kun lukee postauksen...


Muut hakusanat, joilla blogiini oli päädytty olivat:

Oodi vapaudelle
Tallink Megastar
Vallilan Stoori

Nämä kolme postausta muistin hyvin koska ne on tehty tässä parin viimeisen kuukausen aikana.

Tätä kirjoittaessani mietin, että kaikki mitä täällä blogissa olen tuonut esille ja postannut siitä on jäänyt bittiavaruuteen talteen ja muistiin. Postaukseni ovat helposti löydettävissä sieltä Googlen syövereistä oikein vain hakemalla. Pohdin myös sitä miten suuri vastuu meillä bloggaajilla on siitä mitä kirjoittelemme ja pystymmekö seisomaan kirjoitustemme takana selkä suorana vai hävettääkö meitä jotkut asiavirheet ja vaikka ne iänikuiset kirjoitusvirheet, joita omassa tekstissänikin välillä vilisee? Oikein pisti vihaksi kun löysin tuolta Marjo Kristiina kreivi postauksesta toistuvan kirjoitusvirheen yhdessä henkilönimessä, joka nyt on korjattu.

Tein myös sellaisen havainnon, että ehkä olen myös kehittynyt tässä bloggailu urani aikana jonkin verran myös kuvallisen kerronnan alueella. Valokuvani ovat ehkä parempia.

Tätä postausta oli kiva tehdä joten kiitos ideasta Outi!