Pages

heinäkuuta 07, 2016

Mäntän 2016 taidekesän satoa

Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina siirryimme siipiratasalus Elias Lönnrot -seilailun jälkeen ottamaan haltuun tämän kesän Mäntän kuvataideviikkojen tarjontaa. Tästä pääset vielä kurkkaamaan tuohon ihanaan laivareissuun alkupäivästä jos se on mennyt täysin ohitse. 

Aloitetaan kierros kuvataideviikkojen keskuksesta Pekilosta vaikka se olikin meidän reissumme viimeinen vierailukohde. "Rakennuksen erikoinen nimi muuten tulee siitä, että täällä valmistettiin vielä 1990-luvulla eläinten rehua, pekiloa." valisti syntyperäinen mänttäläinen paikallisoppaani minua kun ihmettelin mistä nimi tulee. Hyvä tietää tämäkin juttu :) Osasin odottaa, että kuraattoriksi kutsuttu Anssi Kasitonni  revittelee mutta pakko myöntää, että tämä näyttely kyllä ylitti kaikki odotukseni. Anssi on "Kommandona" teemalla yhdistänyt täysin estottomasti populaarikulttuurin kirjoa yhteen eikä ota selkeästi tätä taidehommaa kovin vakavasti. Termi "going commando" tarkoittaa alushousuitta kulkemista ja sitä tämä näyttely kyllä oli. Vapautunutta, kreisiä, estotonta, nopeaa, pitelemätöntä, hulvatonta jne. Pidin paljon!

"Hatun nosto heille, ítse en osaisi sellaista näyttelyä koota", Kasitonni sanoo. 
"Kannattaa keskittyä vahvuuksiinsa, ja minulla se on sekoilu".
Helsingin sanomat, Kulttuuri 19.6.2016 lainaus 

Kalle Mustonen, The Death of Gnome King - Afterlife
Puuveistosinstallaatio 2015-2016

Riikka Hytönen, Roller Derby Kisses 2015

Kaija Papu, PI541 virkattu poliisiauto, 2012

Aino Louhi, Puut, oksat, juuret - mantra, 2016

Tiina Raitanen, Emma Rönnholm ja Salla Vapaavuori, Kahden vaiheilla
Kineettinen installaatio

Mitä ylempiin kerroksiin kiipeät Pekilon taidetilassa sitä hulvattommaksi teokset muuttuvat. Toinen vaihtoehto on nousta hissillä suoraan yläkerrokseen ja laskeutua sieltä alaspäin. Kalle Mustosen puuveistosinstallaatio saa ihan uudet ulottuvuudet kerroksista katsottuna. 


Minun on nyt pakko julkisesti myöntää, että itseltäni menivät täysin ohi Lucy Liun (Charlien Enkelit näyttelijä) tekemät kolme silkkipainatustyötä yläkerrassa. Vaikea sanoa oliko Lucy Liun ottaminen mukaan Pekilon näyttelyyn joku Anssi Kasitonnin "juttu" mutta sitkeän työn hän mitä ilmeisimmin teki saadakseen Liun työt Mänttään vaikkei itse kuuluisuus avajaisiin saapunutkaan :) 

Vierailin ensimmäistä kertaa tällä Mäntän reissulla myös Taidekeskus Honkahovissa. Vuoden takaisella kultuurimatkalla (klik tästä siihen) ihailin tätä arkkitehti Jarl Eklund suunnittelemaa upeaa funkkisrakennusta vain pihalta. Talon on toiminut R. Erik Serlachiuksen virka- ja edustusasuntona. Talon toisessa kerroksessa toimii ArtHotel Honkahovi, josta löytyy korkeatasoista majoituspalvelua. Talossa oli esillä taidetta Kauko Sorjosen säätiön kokoelmasta sekä aulatilassa Anna-Liisa Hakkaraisen värikkäitä hieman ehkä myös sadunomaisia maalauksia.



Honkahovista aukeavat valtavat seinänkokoiset ikkunat järvelle ja ympäröivälle pihalle. Täällä tuntui siltä, että olisi ollut ulkona vaikka olikin sisätilassa. Yläkerran taidehotellissa voisi olla eksoottista majoittua joskus. Majoitustilan nimet ovat ainakin hauskoja Kuninkaan huone, Rouvan huone, Herran huone, Alvar ja Arkkitehdin huone :) Täytyy laittaa asia hautumaan...

Anna-Liisa Hakkaraisen töissä oli todella kaikissa paljon värejä. 
"Väri on iloinen asia. Elämässä saa olla väriä. Minä maalaan elämään värejä."

Taidekeskus Honkahovista olisi voinut kävellä kaunista Lemmenpolkua pitkin seuraavaan kohteeseemme Gösta Museoon. Miss Suomi ja Miss Eurooppa Ester Toivonen oli usein nähty vieras Joenniemen kartanossa Serlachiusten vieraana. Tyylikkään kaunis myös Suomi-filmeissä näytellyt kaunotar ratsasti usein tätä Lemmenpolkua pitkin vierailujensa aikana. Meillä oli koira mukana joten siirryimme kiltisti autolla Göstaan.


Göstassa on nyt kesällä kolme eri näyttelyä. Kuvanveistäjä Noora Schroderuksen Feminiininen sensibiteetti on näyttely, joka on varmasti eniten ollut esillä erikoisten materiaalivalintojensa ansiosta. Teoksessaan Karvainen kasvio Schroderus on käyttänyt ihmisten ihokarvoja, hiuksia jne. antamalla niille uuden muodon perinteisen kouluissa aikoinaan kerätyn ja kootun kasvion muodossa. Jostain syystä tämä ei puhutellut minua ollenkaan tai kaukaa katsottuna "kasvit" olivat kauniita mutta ajatus siitä mistä materiaali oli peräisin jotenkin puistatti. Kasvion yksi tarkoitus olikin varmaan herättää inhoa ja vastenmielisyyttä. Schroderuksen Kirjottu setelisarja puolestaan oli ihan huikea! Oikeisiin eri maiden setelirahoihin oli kirjontalangalla pistelty mitä erikoisempia hiuksia valtaapitäjien päähän. Kirjonta tavallaan teki näistä "johtajista" tavallisia ihmisiä...
ja kirjonta jos mikä on erittäin feminiinistä puuhaa. 




Kesän päänäyttely on brittiläinen Mark Wallinger Mark. Erittäin suosittu, arvostettu ja palkittu taiteilija esittelee Mäntässä 40 maalausta, veistosta, elokuva- ja videoteosta. Näyttelyssä pohditaan ihmisyyttä ja leikitään sanojen monilla merkityksillä. Jostain syystä minulla oli ehkä liian kovat odotukset tätä näyttelyä kohtaa koska se ei kolahtanut niin paljon kuin olisin odottanut. Mielenkiintoista mutta jotenkin toistavaa.... Manasin mielessäni myös monta kertaa Göstassa liikkuessani miksi olin missannut keväisen Anselm Kiefer näyttelyn...



Kolmas näyttely Göstassa on Taiteen tähtitaivaat, joka yhdistää tähtitiedettä ja taidetta. Taide ja tiede hahmottavat samaa maailmaa kovin erilaisilla tavoilla. Tämä näyttely näytti erityisesti kiinnostavan nuorisoa ja miespuoleisia vierailijoita Göstassa. 


Koska Mäntässä katsottavaa ja koettavaa riittää useammalle kuin yhdelle päivälle haluan tässä lopuksi vielä vinkata ystäväni vuokraamasta aivan ihanasta 50's henkisestä asunnosta Mäntylinnassa. Tästä linkistä löytyy lisätietoja keskeisellä paikalla olevasta majoitusvaihtoehdosta. 


Mäntän Kuvataideviikot päättyvät elokuun viimeisenä päivänä joten vielä ehtii Mänttään!




8 kommenttia:

  1. Hauskoja nuo seteleihin brodeeratut peruukit! Taiteessa voi olla vähän huumoriakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taiteessa voi ja pitääkin olla huumoria :) Ehkä niissä karvateoksissa oli minulla vähän liikaakin huumoria....Mänttä on kiva taidekaupunki ja suosittelen.

      Poista
  2. Virkattu poliisiauto. On siinä silmukat saaneet kyytiä, huh!
    Ihanaa perjantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkattu poliisiauto on ihan huippu juttu. Kävin katsomassa sitä jo aikoinaan Kiasmassa. Muistan lukeneeni, että tähän olisi mennyt 20-25kg lankaa ja melkoisesti on saanut virkkuukoukkua heiluttaa :)
      Hauskaa perjantaita myös sinulle!

      Poista
  3. Olisipa taas kiva lähteä Mänttään, siellä(kin) jäi muutama kohde näkemättä. Se on sitä, kun teinien kanssa matkustaa ;) Tai aikuinenhan tuo esikoinen kohta on.
    Tykästyin noihin kirjottuihin seteleihin. Olisipa hauska yllätys, jos automaatista tulisi seteli pienellä, kirjotulla yksityiskohdalla ;) Näin käsitöiden tekijänä arvostan tuota virkattua poliisiautoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ehdit kesäretkelle Mänttään jos jotain jäi viimeksi käymättä :) Täällä olisi kyllä paljon mistä teinitkin pitäisivät ja Pekilon pihalla on skeittiramppi....
      Kirjotut setelit olivat ihania...niin naisellisia.

      Poista
  4. Todella mielenkiintoisia ja oivaltavia juttuja ja onpahan tuossa poliisiautossa ollut virkkaaminen. :)

    Kivaa viikonloppua Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskoja juttuja ja Pekilossa tuli iloinen fiilis "sekoilusta" huolimatta tai juurikin sen takia. Hyvä kesäkohde...wink wink...

      Aurinkoa viikonloppuusi Tiia!

      Poista