Pages

huhtikuuta 20, 2014

From Russia with love - vol. 2

Toisenkin reissupäivän aamulla aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kun avasin hotellihuoneemme pimennysverhot :) Hyvä matkasää siis jatkuisi JEE! Olimme valinneet hotelliksemme turvallisesti "kotimaisen" Solo Sokos Hotel Vasilievskyn. Hotelli sijaitsi 8. Linjalla Vasilin saarella, josta oli
10-15 minuutin kävelymatka moniin Pietarin päänähtävyyksiin. Kävelykatua pitkin pääsi myös kätevästi lähimmälle metroasemallekin noin 7 minuutisssa. Aamiaistarjoiluilut olivat todella runsaat joten päätin tankata sitten kunnolla päivän ponnistuksia varten. Jätin sentään ottamatta munakokkeli-pekonilautasen :)


Tämän puumaatuska rivin valvovien silmien alla leikattiin aamiaisella tuoretta leipää. Minulla oli haaveena ostaa Pietarista oma puunukke tai siis puunukkesetti mutta kauppa, jossa olin niitä ihaillut olikin kiinni viimeisenä päivänä joten maatuska jäi nyt sitten kaupan hyllyyn eikä lähtenyt
Marjon matkaan :(
Sitten reipasta kävelyä Nevan jokivartta pitkin kirkkoja kohti. Kalastajat olivat jo vapojensa kanssa paikalla joten jotain saalista joesta selkeästi sai. Suunnitelmissa oli, että kävisimme tutustumassa sekä Iisakin kirkkoon että Verikirkkoon. Olimme tohkeissamme sotkeneet vain viikonpäivät mielessämme koska keskiviikkona molemmat kirkot olivat kiinni.  Meille tarjoutui kuitenkin oivallinen mahdollisuus lähteä kanavaristeilylle, jotka oli juuri aloitettu talven jälkeen uudelleen. Kirkkojen ulkopuolella parveili risteilylle matkustajia kalastavia myyjiä paljon. Mukava Olga käveli kanssamme kanavalle, josta heidän risteilypaattinsa starttaisi vartin kuluttua. Reissu kestäisi puolitoista tuntia ja mukaan pääsisi pulittamalla 500 ruplaa. Tartuimme tarjottuun mahdollisuuteen totta kai!

Tässä vaiheessa vielä aluksen sisätiloissa mutta ulkokannella sitten lähes koko matka pariin huopaan kääriytyneenä. Aluksella oli runsaasti lämpimiä peitteitä koska kevättuuli puhalsi kuitenkin melko vilpoisasti. Hetkellisesti oli pakko mennä sisälle kun tuuli puski täysin läpi vaatteiden kun ajoimme merensuuntaan mutta sitten taas ulkokannelle. En tiedä olisinko välttämättä lähtenyt kotimaassa veneajelulle huhtikuussa mutta Pietarissa lähdin.


Ja sitten mentiin eikä meinattu :)

Tässä ajetaan Talvikanavaa pitkin Talvipalatsia kohti ja edessä välkkyy jo Nevan aallot tuon viimeisen kaarisillan alta. Lokit kirkuivat parvissa hyvinkin kesäisesti.

Pietari-Paavalin linnoituksen tornit loistivat kilpaa auringon kanssa edessämme Nevan toisella rannalla. Tällä reissulla ei Jänissaarelle ehditty mennä mutta ehkä seuraavalla Pietarin reissulla pääsen näkemään myös katedraalin, jonne lähes kaikki Venäjän keisarit Pietari I:stä lähtien on haudattu. Saarella on myös mielenkiintoisia museoita.

  
Eremitaašia Nevalta katsottuna - on se valtava! Jos katsot Helsinkiä mereltä tultaessa on Kauppatorin rakennusten silhuetissa paljon samaa kuin tässä. Kun Helsingistä aikoinaan tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, siitä ryhdyttiin rakentamaan edustuskelpoista hallintokaupunkia uusklassisimin mukaan, josta meidän Senaatintorin ympäristö on hyvä esimerkki.


 Näiden Rostra majakkapylväiden ohi tuli parikin kertaa mentyä taksilla. Erikoiset punaiset pylväät on tehty merisotavoittojen kunniaksi ja ne on koristeltu roomalaiseen tapaan laivan keulakuvilla. Pylväiden tyvien hahmot edustavat Venäjän suurimpia jokia Nevaa, Volgaa, Dnieperiä ja Olhavaa. Eivät mielestäni kyllä ollenkaan kauniita.... Pylväiden taustalla näkyvä rakennus on kreikkalaista temppeliä jäljittelevä pörssirakennus, joka nykyään toimii merisotamuseona.


Pietari Suuren rakennuttama barokkityylinen rakennus, jossa sijaitsee tiedemuseo Kunstkamera. Alunperin museoon oli koottu anatomisia harvinaisuuksia ja luonnonoikkuja mutta nykyään täällä toimii antropologian ja etnografian museo.


Pietarin taideaketemian ohi tuli monasti käveltyä kun lähdimme hotelliltamme Nevan toiselle puolelle. Pietarin Repinille nimetyn maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin valtiollisen akateemisen instituutin edessä on kaksi aitoa Egypsistä vuonna 1832 tuotua sfinksiä. Näitä veijareita on ihan silitelty ohi mennessä.



Koska Pietari on rakennettu saarille on kaupungissa peräti 340 erilaista siltaa. Silloissa ja niiden yhteydessä on usein ainutlaatuisia yksityiskohtia ja patsaita. Nevan ylittää kymmenen siltaa, joista kahdeksan on avattavia. Jos on liikkeellä öiseen aikaan kannattaa todella ottaa huomiooon, että sillat nostetaan ylös ennen kahta useiksi tunneiksi, jotta isot alukset pystyvät kulkemaan Nevaa pitkin. Valkeiden öiden aikaan kesä-heinäkuussa siltojen ylösnostaminen saa ihmiset liikkeelle runsain joukoin ihailemaan kaunista näkyä vaikka shampanjapullon kanssa.
Tämä olisi kyllä kokemisen arvoinen asia!


Panssariristeilijä Aurora toimii nykyään museolaivana ja se on ankkuroitu jugendtyylisen Nahimovin merisotakoulun eteen. Legendan mukaan Auroran keulatykillä on ammuttu lokakuun vallankumouksen lähtölaukaus.

Modernimpaa arkkitehtuuria toisella puolella jokea.


Pienenä miinuksena kanavaristeilyllä oli englanninkielisen opastuksen puuttuminen. Vaikka itsellä oli karttaa ja opaskirjaa mukana jäi minulta ainakin hämärän peittoon mikä tällainen mahtipontinen rakennus mahtoi olla? Uskoisin, että myös englanninkielisiä opastuksia on mahdollista saada kun turistikausi on kunnolla lähtenyt liikkeelle. Laivaan sai muuten tuoda mukaan omia juomia ja eväitä. Vieressämme oli kaksi venäläistä miestä varustautuneena pienellä likööripullolla, jonka kanssa he napostelivat suklaata. Pieni tilkka alkoholia olisi kyllä lämmittänyt kivasti :)


Kirkkojen tornit ja kupolit olivat kaupungilla liikkuessa hyviä maanmerkkejä. Tässä Iisakin kirkon kultainen kupoli Nevalta päin. Liikkuminen kartan kanssa Pietarissa on kyllä helppoa ja apua voi kysyä paikallisilta, joista hyvin monet puhuvat kyllä edes auttavasti englantia. Oma venäjänkieleni on niin ruosteesssa, että kohteliaisuuksia lukuunottamattaa en sitä käyttänyt :D


 Risteily alkoi lähestyä loppuaan ja ohitimme Verikirkon. Toivottavasti ehtisimme nähdä sen myös sisältä seuraavana päivänä. Mukavaa - tosin hieman kylmää - kyytiähän tämä kavanaristeily tarjosi ja toimii varmaan vielä paremmin kesällä lämpimässä säässä.



Nyt oli pakko suunnistaa nauttimaan jotain pikkusyötävää ja saada kuumaa juomaa joten Nevski Prospekt otettiin suunnaksi taas. Ja matkallahan oli pakko räpsiä vähän kuvia. Ihan vähän vaan....






Emme nähneet koko matkamme aikana kuin kolme kerjäläistä joten hyvin heidät oli siivottu pois ihan keskeisimmiltä nähtävyyksiltä ja pääkaduilta. Toinen seikka johon yllätys-yllätys kiinnitin huomiota oli koirien vähyys. Koko reissuni aikana huomasin vain kymmenkunta koiraa mutta toki liikkuimme ihan ydinkeskustan alueella. Kulkukoiria ei näkynyt myöskään ainokaistakaan.


Rakennuksia tuli kyllä tällä matkalla ihailtua ihan koko ajan. Beloselsky-Belozersky-palatsin julkisivun kannattelevia valtavia patsaita. Talossa on ihana vaaleanpunainen ulkomaali. Useissa taloissa voi muuten olla ihan hienosti entisöity julkisivu mutta jos kurkkaat sisäpihalle saatat yllättyä miten siellä kaikki on ihan rempallaan. Törmäsin tähän samaan Latvian Riikassa käydessäni.



Valitsimme istuskelupaikaksi tämän hurmaavan talon alakerrassa olevan Jelisejevin 
kahvila-herkkupuodin, osoitteessae Nevski prospekt 56. Kahvila on vuonna 2012 uudelleen avattu tsaarinajan herkkupuodiksi täydellisen saneerauksen jälkeen. Paikasta on joskus käytetty nimitystä "Temple of the Gluttons" ja sitä se todella oli. Paikalla on muuten mielenkiintoinen historia ja todella upeaa, että tämä kaunis interiööri säilyi kahvila-herkkupuotina.


Keskellä salia seisoi jättiläismäinen "ananas" palmu, ja kahvilassa soittaa automaattista sävelmäänsä mekaaninen flyygeli. Seinillä kimaltelevat kristallikruunut ja valtaisat koristelut. Kaikkialla on herkkuja myynnissä sekä hurmaavasti kahvilapöydät tuon "ananaksen" ympärillä.

Me tilasimme teetä ja blinejä punaisella kaviaarilla.




Siinä istuessamme, flyygelin soidessa oli kiva katsella kuinka tiheästi kahvilan ovi kävi ja kadulta tuli ihmisiä vain ihastelemaan tätä paikkaa. Oven suussa seisoi vartija ja jos halusit vain ottaa kuvia kahvilasta sinun tuli suorittaa joku nimellinen ruplamäärä vartijalle - jos taas olit maksavana asiakkaan kahvilassa kuvaaminen oli toki ilmaista.





Entäs ne vitriineissä myytävät herkut: parmankinkkuja, macaron-leivoksia, käsintehtyä suklaata ja mitä mielikuvituksellisempia leivoksia sekä kakkuja. Neuvostoliiton aikana puodin luksusta olivat mandariinien lisäksi banaanit ja savumakkara.  Tsaarin aikana täällä puolestaan myytiin porvaristolle tryffeleitä, etanoita ja kahvia. Hyvin on kahvila taipunut aina kulloiseenkin aikaan.



Jatkoimme kahvilasta takaisin Nevskille tavoitteena kierrellä vähän kaupoissa ja poikkesimme myös Pietarin Stockmannilla, jossa oli Hullut Päivät. Keltaista näkyi kaikkialla ja ihmisiä ihan tolkuttomasti joten äkkiä ulos. Marjon matkaan kyllä tarttui yksi keltainen kassi sisältäen paketin PIP-mukeja neljän setin 1190 ruplalla (24.80€). En oikein löytänyt muuta ostettavaa Pietarista. Se mitä olisin halunnut ostaa oli ihan tolkuttoman kallista ja mietin miten ihmisten palkka siellä riittää. Ruoka oli kaupoissa halpaa ja syöminen myös niissä ravintoloissa missä me kävimme.


Shoppailun jälkeen kävimme vielä syömässä Sovetskoje Kafe Datsniki nimisessä venäläistä ruokaa tarjoilevassa ravintolassa Mojka kanavan ja Nevskin kulmauksessa. Raput alakertaan ja olimme ravintolassa, joka oli sisustettu kuin venäläiset kesämökit - datšat.






Söimme tattiJuliennea (jota olisin voinut syödä muuten toisenkin - MUMS), munakoisotomaattipaistosta ja kanasipulipelmenejä. Lasku kahdelta oli 40€ käsittäen pullon viiniä, alkuruuat, pääruuat ja vielä jälkkäritkin. Ei paha ollenkaan.

Oli aika palata hotellille kun jalat alkoivat olla ihan poikki kävelystä päivän mittaan ja väsymyskin tuntui sekä silmissä että hartioissa kun vatsa oli täynnä. Otimme suosiolla metron Vasilin saarelle ja kävelimme sitten vain hotellilta vähän ihastelemaan Nevaa iltavalaistuksessa.



.....oli aika kerätä voimia seuraavan päivän kirkkokierrokselle....






  



6 kommenttia:

  1. Näyttää upealta kaupungilta, mutta ilman blinejä kiitos! .:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ihmettä sinä höpiset? Blinit olivat suussa sulava ohuita ja "punainen kaviaari" suussa sulavaa. Rakastan blinejä ja niitä onkin nautittu tänä talvena ihan liian vähän.

      Poista
  2. Olen ollut vuosia sitten kanavaristeilyllä Pietarissa, matkan varrelle jäi upea rakennus toisensa perään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanavaristeilyllä saa kaupungista kyllä paljon irti ja näkee kerralla monia kaupunginosia. Lämpimällä säällä olisi ollut ihan luksusta :)

      Poista
  3. Aivan ihana matkaraportti! Olimme kolmisen vuotta sitten työporukalla Pietarissa. Aikaa oli vain vajaa vuorokausi ja ihmiset halusivat senkin ajan istua jossain kellaripubissa! Harmitti todella, kun ei nähnyt oikeastaan yhtikäs mitään :( Mutta... vähän pääsin kuitenkin shoppailemaan silloin. Ihmettelin kaupoissa ja ravintoloissa, kun oikeastaan kukaan ei osannut englantia... Oletko sinä, Marjo, venäjän kielen taitoinen vai miten saitte siellä asioitua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit :) Sinun pitää ehdottomasti tehdä uusi matka Pietariin vaikka pidennetty viikonloppu niin saat enemmän irti kuin työmatkallasi sait.
      Ehkä tilanne on kolmessa vuodessa muuttunut sillä ainakin Nevskin prospektin lähistöllä pärjäsi englannilla. Joo, olen lukenut venäjää ja kirjoittanut sen aikoinaan (peräti laudaturin arvosanalla) mutta kielitaito ihan ruosteessa. Yksittäisiä sanoja muistan paljon ja fraaseja mutta puhuminen ei suju :D

      Poista