Pages

syyskuuta 26, 2016

Unelmieni vuosi - kalenteri, aarrekartta ja arvonta

"Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta", kirjoitti Victor Hugo, ranskalainen kirjailija ja runoilija romantiikan ajalta jo kauan aikaa sitten. Oman elämäni ohjenuorana olen yrittänyt pitää sitä, että eläisin tässä ja nyt unohtamatta kuitenkaan tulevaa. Voin yrittää hahmottaa huomista päivääni kovin monella tavalla. Minulla on päässäni aina jotain haaveita ja toiveita seuraavalle päivälle - pieniä ja ehkä vähän isompiakin. Minulle on asetettu myös tavoitteita, joista on pakko suoriutua sekä töissä että kotona. Ja totta kai mieleni sopukoissa ovat ne minun ikiomat unelmani. Koen, että unelmat parantavat minun elämänlaatuani ja unelmat tekevät minusta myös rohkeamman - siksi minä unelmoin nyt ja olen aina tehnyt ja tulen myös tekemään - let's dream :) 


En meinannut pysyä nahoissani kun sain kutsun osallistua Koti kaupungin laidalla Fridan ja Kaunis arki kotiisi Merjan järjestämään bloggaaja tapahtumaan Hotelli Helkassa. Frida ja Merja ovat yhdessä tehneet ihan huikean Unelmieni vuosi -kalenterin ja minulla olisi nyt mahdollista päästä kuulemaan tarkemmin tästä opuksesta ja sen sisältämästä aarrekartasta ja kiitollisuuspäiväkirjasta.... Ja paikan päällä selvisi, että pääsisin osallistumaan vielä aarrekartta valmennukseenkin....
jännää jännää jännää....!!!



Unelmieni vuosi on visuaalisesti hurmaavan kaunis kalenteri täynnä Fridan huikeita valokuvia. Merja ja Frida kertoivat meille tarkemmin mitä Unelmieni vuosi -kalenteri pitää sisällään. Jokaisen päivän kohdalla on tilaa kolmelle kiitollisuuden aiheelle. Jokaiselle kuukaudelle on kalenterissa varattu oma aukeama, jossa on täytettynä muutamia valmiita ilonaiheita. Lisäksi voit aina itse kirjoittaa omia ilostuttavia juttujasi kalenteriin ja sieltä löytyy muutenkin tilaa muistiinpanoille.  Hyvä juttu, tuumin koska minä olen kova tekemään muistiinpanoja. Ja mikä parasta kalenterissa on mukana oma henkilökohtainen aarrekartta ja paikka sille sekä se tärkeä kiitollisuuspäiväkirja. Jotenkin tuntui muuten ihanalta pitää pitkästä aikaa kädessään ihan oikeaa kalenteria sen sijaan, että kaikki olisi vain kännykän uumenissa tallessa.

Tästä olisi tulossa selkeästi ihan huikea iltapäivä....


Fakta & Fiktio Oy:n valmentaja Hanna Kölhi piti meille seuraavaksi pienen alustuksen aarrekartan tekoa varten. Unelmoimalla me pidämme hyvää energiaa yllä! Hannalla oli todella hyviä esimerkkejä hänen henkilökohtaisesta elämästään miksi joku unelma oli antanut odottaa itseään ennenkuin se oli  kypsä toteutumaan. "Kaikella on siis paikkansa ja aikansa" mietin mielessäni. Unelmointi on mielen ohjelmointia ja meidän tulee antaa muutokselle myös mahdollisuus, summasi Hanna. Unelmaprosessia ei pidä siirtää tulevaisuuteen "Sitten kun lapset ovat kasvaneet isoiksi..." "Jos olisi mahdollista toimisin toki näin..." eli meidän pitäisi unohtaa "sitku" ja "jos olisi" ajatukset tykkänään.




Ja totta kai me söimme terveellisen Hotelli Helkan tarjoaman salaattibuffan jaksaaksemme seuraavat tunnit hiljaa koota omia aarrekarttojamme. Tilaan oli tuotu ihanan pehmeä matto, korillinen lämpimiä villasukkia ja paljon tyynyjä joten jokainen sai valita itselleen sopivimman työskentelytavan ja sitten aloitettiin. Meillä oli yksi kielto - emme saaneet puhua ja täytyy sanoa, että hiirenhiljaisuudessa kaikki aarrekarttojaan tekivät. Aarrekartan kokoaminen on itselleni tuttua puuhaa mutta edellisen olen tehnyt jo lähes kymmenen vuotta sitten joten nyt oli aika päivittää sitä. Tämä on hauskaa ja luovaa tekemistä ja aika kuluu kuin siivillä....





Aikakausilehtiä pinoittain, joista sitten leikattiin omaan aarrekarttaan lauseita, tekstejä, kuvia tai mitä kukin omaan karttaansa halusi laittaa. Saksia, liimapuikkoja ja keskittyneitä ilmeitä. Voi miten nopeasti tuo reilu parituntinen kului ja ehdin vielä kartan lisäksi myös kirjoittaa kirjeen itselleni. Lopuksi vielä ankkuroimme unelmat itseemme ja olimme valmiita poistumaan tästä huikeasta tilaisuudesta. Mieleni oli levollinen, olo aavistuksen väsynyt mutta silti virkistynyt :) Olin siirtänyt unelmani aarrekarttaan ja käynnistänyt prosessin kohden jotain suurta...


Saimme kaikki mukaamme Huiskulan lahjoittamat neilikat, joihin oli jokaiseen kiinnitetty mietelause päivän teemaan sopien. Minulle osui hyvin puhutteleva Tommy Tabermannin mietelmä. Tutkin kotona vielä pitkään sekä kalenteria että aarrekarttaani. Kirjettä itselleni en ole halunnut vielä lukea mutta senkin tulen tekemään. Parin kuukauden kuluttua teen tarkistuksen missä mennään aarrekartallani. Viimeinen kuva jossa poseeraan oman aarrekarttani kanssa on tarkoituksella "vähän suttuinen" jottei henk.koht. aarrekarttani paljastuisi ihan kokonaan ja minun unelmani....



Kiitos Frida ja Merja upeasta tilaisuudesta ja Unelmieni vuosi -kalenterista sekä
Hanna aarrekartta valmennuksesta. You made my day girls!

Marjon matkassa arpoo lukijoidensa kesken yhden Unelmieni vuosi -kalenterin eli jätä blogiin tai Marjon matkassa Facebook sivulle tai Instagramiin kommentti yhteystietojesi kera .
Arvonta alkaa tänään 26.9. ja päättyy ensi maanantaina 3.10. klo 20.00.
Onnea kaikille arvontaan!

LUO UNELMASI TODEKSI JA MUISTA UNELMOIDA ISOSTI!


syyskuuta 23, 2016

Herkkuja Folk Gospadassa ja yömyssyt Marriottin katolla

Tiedättekö sen tunteen kun tekisi mieli ottaa vielä jotain hyvää ruokaa vaikka vatsa on ihan halkeamispisteessä ja olokin on jo melko kylläinen. Olet istunut useita tunteja ravintolassa hyvässä seurassa syömässä ja viettämässä iltaa. Takanasi on tosi aikainen aamuherätys ja kiirehtiminen lentokoneeseen silmät ristissä ehkä hieman huonolla aamiaisella ja lyhyiden yöunien jälkeen. Itsellesi täysin vieraan maan ravintolan annoskoot ovat ehkä yllättäneet sinut runsaudellaan tai sitten olet vain yliarvioinut nälkäsi lukiessasi innolla ruokalistaa. Nautittuasi vielä muutamia viinilasillisia tilaat totta kai jälkiruokaakin kun kaikki muutkin tekevät niin. Toivot koko ajan salaa, että vatsaasi ilmestyisi ihan pienen pieni aukko, johon vielä seuraavaksi kannettava ruokalaji uppoaisi sulavasti. Onneksi laitoin sentään melko löysän mekon niin vatsa ei ihan hirveästi pömpötä mietit jälkiruokaa ja jälkiruokaviiniä odottaessasi. No, panttaan sitten huomenna ja kävelen näiden herkkujen edestä oikein urakalla mietit ja upotat samalla lusikkasi eteesi tuotuun jälkiruokaan.... 


Parin viikon takaisella työmatkallani Varsovassa ravintola Folk Gospadassa tuo ylläkuvattu tapahtui ihan aikuisten oikeasti enkä yhtään liioittele jos sanon, että siinä pikkumusta mekko oli ihan ratkeamispisteessä. En ollut ehtinyt ennakkoon kuin kurkata ravintolan nettisivut ja muutamien suomalaisten antamat arviot TripAdvisorissa. Olin myös vähän huolissani kun netin ulkokuvan perusteella ravintola näytti jotenkin nukkavierulta vilkkaan kadun varrella olevalta paikalta. 


 Mutta paikan päällä osoittautuikin, että Folk Gospada on todella viihtyisä puolalainen ravintola joten pelkoni oli siis täysin turha. Ravintolan sisustus oli kotoisan "maalaismainen". Puisia pöytiä, tuoleja ja seinää kiertävillä sohvilla hauskat pitsiset nojailutyynyt. Ravintolasta tuli minulle takauma parin vuoden takaiseen Pietarin matkaan ja siellä olevaan ruokapaikkaan. Paljon paksuja kynttilöitä ja ravintolassa vähän sellainen hämyinen fiilis. Sisääntulossa oli isoja, vanhoja viinitynnyreitä ja lasisia säilykepurkkeja kuin olisi tullut kellariin. Ravintolan maaseutufiilistä lisäsivät vielä terassilla olevat valkoiset lammaspatsaat auringonkukkien keskellä. Jotenkin hellyttävä paikka suurkaupungissa!


Alkuruokia tilatessamme päädyimme ottamaan useita kahden ruokailijan kesken jaettavia alkupalalautasia. Tarjoilija vähän varoitti meitä, että annokset ovat melko kookkaita mutta jostain kumman syystä niitä kuitenkin tilattiin melko monta :) joten pöytämme oli täynnä ruokaa.

The Chef’s board– for two roasted meats and bacon baked on the day, country ham, game pâté with mushrooms,
a selection of sausages, lard with duck and natural collagen jelly, horseradish,
pickled cucumbers from Hajnówka, horseradish-cranberry sauce



Polish regional country cheese board - for two Koryciński with nigella seeds, Przemkowski, Pieczona Rita, Emilgrana, Oscypek,
Blue Price, celery, apple and roasted walnuts salad, raspberry honey with cranberries,
white celery julienne salad with roasted pumpkin seeds and truffle oil


Ja totta kai myös Folk Gospadan omaa rapeaa leipää sekä ravintolan itse valmistamaa voita. Alkupalalautaset olivat oivallinen valinta alkuun tosin niitä olisi voinut nauttia vähän maltillisemmin kun sitä pääruokaakin oli tilattu. Yksi kollegani päätyi tilaamaan alkuruuaksi puolalaisia pierogeja eli dumpligseja siis slaavilaisia keitinpiiraita. Olin itse viisastunut Pietarin reissulla tilattuani vastaavia venäläisiä pelmenejä, että ne ovat todella hyviä mutta äärimmäisen täyttäviä alkupaloja.
 
Ravintolan henkilökunta oli pukeutunut hauskasti ja palvelu oli erinomaista. Vaikka Puolassa ei muualla aina saanutkaan palvelua englanniksi täällä sait auliisti niin ruoka- kuin viinisuosituksia sujuvalla englannilla. Tarjoilijat kävivät myös säännöllisesti kyselemässä oliko kaikki hyvin ja tarvitaanko jotain vaikka ravintola oli keskiviikko iltana ihan täynnä viimeistä paikkaa myöden. Folk Gospadaan kannattaa ehdottomasti varata pöytä etukäteen koska se tuntui olevan suosittu paikka.


Pääruuaksi päädyin kalaan ja erittäin oivallinen valinta vaikka annos oli melko kookas. Jo tässä vaiheessa alkoi vatsani olemaan jo aika täynnä Folk Gospadan herkuista. Tosin istuimme ravintolassa varmaan yli kolme tuntia koska meitä oli kymmenen hengen seurue eikä kiirettä mihinkään joten olihan siinä hyvää aikaa rauhassa nauttia hyvästä ruuasta ja sulatellakin sitä.
 
Grilled salmon with blanched spinach and white onion and green peppercorn sauce




 
Vaikka vatsa totesi tässä vaiheessa olevansa jo ihan täynnä kuulin itseni silti tilaavan jälkiruokaa muiden mukana. Kuten tuolla alussa totesin fiksu ihminen olisi skipannut jälkiruuan mutta täytyyhän sitä hyvä illallinen myös päättää johonkin pieneen makeaan. Päädyin tilaamaan annoksen, joka sisälsi kolmea erilaista ihanaa sorberttia. Folk Gospadan listalta en jälkiruokaani enää löytänyt mutta annoksessa oli sitruuna-, mango- ja viinimarjasorbettia. Mums!


Suosittelen lämmöllä kokeilemaan Folk Gospadan herkkuja jos etsit Varsovassa hyvää ruokapaikkaa. Ravintolalla on hyvä sijainti ja meidän iltamme sieltä meni kaikilta osin nappiin. Ruoka, juomat ja palvelu ylittivät odotuksemme.
 
Vatsat pinkeän pulleina päätimme kävellä Warsaw Hotel Marriottin skybariin ottamaan vielä pienet yömyssyt ennen yöpuulle vetäytymistä omassa hotellissamme. Vaikka väsymys painoi jo silmäluomiani kello 4.00 aamuherätyksen takia tätä keskiyön elämystä ei kannattanut jättää väliin. Aivan huikea näkymät yli öisen Varsovan ja hyvä drinkki! Marriottiin skybariin on mahdollista myös hotellissa asumattomien päästä iltaisin. Kuvaaminen ikkunalasin läpi ei tee oikeutta sille valomerelle mikä silmien eteen levittäytyi. Huikea paikka!



 
Hyvää yötä Varsovasta....lisää postauksia tulossa jossain vaiheessa
kaupungin arkkitehtuurista ja päivänäkymiäkin....zzzZZZzzz

syyskuuta 20, 2016

Lugnet Life & Living Sjökullassa

Tämä postaus piti oikeastaan julkaista jo vuosi sitten kesällä. Piipahdin silloin Sjökullan kartanon mailla tai siis Kylmälässä yhdessä hurmaavassa sisustus ja lifestyle myymälässä, jota minulle olivat useammat tutut suositelleet. Jostain käsittämättömästä syystä onnistuin tuhoamaan tai hävittämään valokuvani tältä vierailulta ihan totaalisesti. Minua harmitti mutta onneksi nyt syyskuussa sain mahdollisuuden vierailla uudelleen Lugnet Life & Living puodissa.

Lugnet Life & Living on hyvä nimi tälle paikalle sillä ajaessasi kohden Sjökullaa ympärillä levittäytyvät pellot ja maaseutumaisema ovat kuin suoraan vanhasta Suomi-filmistä. Laitumilla käyskentelee verkkaisesti hevosia ja paikalliset maanviljelijät tekevät syystöitä pelloilla. Ehkä jostain nenään tulvahtaa vieno maaseudun (lue: lannan) tuoksukin! Tässä maisemassa mieli ja sielu lepäävät. Viimeistään siinä vaiheessa kun lähestyt 1800-luvulla rakennettua Sjökullan kartanoa ja näet tien vasemmalla puolella alhaalla siintävän järven huomaat miten rauhallista täällä onkaan. Navigaattori löytää tänne hyvin perille mutta ilman sitäkin pärjää kun seuraa opasteita. Minun vierailupäivänäni viikko sitten aurinko paistoi ja mittarissa oli 20 astetta lämmintä. 

Lugnet Life & Living on vähän erilainen sisustus ja lifestyle myymälä. 
"Tuotevalikoimiimme kuuluu merkkejä niin Suomesta, Ruotsista kuin Englannistakin. Meidän mottomme on myydä tuotteita, joista itse pidämme ja joita ei löydy jokaisen kulman takaa." 

Ihana uusi mustavalkoinen nurkkaus kiinnitti minun huomioni ensimmäisenä. Siis tuo elefantti-seinävaate oli aivan huikea! Omaan kotiini mustavalkoisuus ei valitettavasti sovi mutta ihailin tätä kyllä pitkään. Elefantti on painettu ei gobeliini kuten ensin itse uumoilin. Tiedän tuttavapiiristäni varmuudella ainakin yhden ellen kaksi, jotka tämän nähdessään ottavat kyllä suunnaksi Sjökullantien.





Tämän syksyn eteerisen kauniita kanervan, vanhan roosan, laventelin ja harmaan eri sävyjä kattaustekstiileissä. Pellava on kaunista ja näitä oli pakko vähän rutistella siinä katsellessaan. Pellavalautasliinat ovat kestäviä ja ne vain paranevat vanhetessaan. Täällä näkyi juuri niitä samoja syyssävyjä kuin Habitaressa pari viikkoa sitten. Voisin ajatella laittavani jopa omaan sisustukseeni jotain tästä värimaailmasta piristeeksi... Tarkemmat liikkeen myyvät tuotemerkit löydät netistä. 


Tämä Love -kyltti oli sympaattinen. Unohdin muuten katsoa oliko noissa valkoisissa palloissa kenties valot. Jos oli niin vielä parempi. Jäi vähän kaivelemaan.. Sopisi meille hyvin yhteen paikkaan..,



Tähän samettityynyjen kasaan olisin voinut hetkeksi sukeltaa pitkän työpäivän jälkeen. Sametissa ei ole enää mitään tunkkaista kasarimeininkiä vaan heleät värit saavat sametin hehkumaan ja pinnan kiiltämään. Samettia voi myös hyvin yhdistää villaan ja rouheampiinkin materiaaleihin. Habitaressa näkyi myös runsautta sisustuksessa eli tyynyjä voi olla todella runsaan paljon. 


Pehmeitä taljoja ja karvatyynyjä harmaan eri sävyissä - tyylikkään yksinkertaista. Täytyypä kaivella kotona oma talja myös esille näin syksyn alettua. Yksi taljahan meillä on russelinriiviön alla lattialla kesä talvet ja selkeästi sen lempipaikkoja enkä yhtään ihmettele miksi. 

Lugnet Life & Living on muuten mukava liike siitäkin syystä, että täällä on tilaa liikkua. Tavaraa ei ole ahdettu liikaa huonetiloihin joten koko aikaa ei tarvitse pelätä pudottavansa jotain alas. Inhoan sellaisia liiketiloja, joissa tunnen olevani kuin elefantti posliinikaupassa. Ja myös tavarat eivät pääse oikeuksiinsa jos niitä on somistuksissa aivan liikaa. 


Juuri käyntipäivänäni oli tullut kuorma uutta ja sain jo haistella näitä ihanan tuoksuisia rapsivahasta valmistettuja ruotsalaisia tuoksukynttilöitä. Hyvin mieto ja miellyttävä tuoksu ja mitäs sanotte tuoksuista: lämmin omenapiiras, santelipuu-minttu tai aamukaste-minttu :) Myös tuo ihana lasilyhty punoksessa kaivettiin esille uutuuskuormasta, joten niitäkin on nyt Sjökullassa jo varmaan esilläkin. Syysilloissa lyhtyjä ei koskaan voi olla liikaa vai voiko... :)


Ihanan sisustuspuodin lisäksi Lugnet Life & Living sisältää myös hurmaavan kahvilan, johon myös nelijalkaiset ystävämme ovat tervetulleita. Kahvilassa voi sohvalla istuen nauttia kupin kuumaa ja vaikka palan porkkanakakkua lukien samalla sisustuslehtiä. Kahvila myy luksuselintarvikkeita, suklaata, oliiviöljyä jne. Näin myös vilahduksen syksyn uudesta teevalikoimasta, jota voi ostaa kivoissa purkeissa vaikka tuliaiseksi tai lahjaksi. Tästä lisää Lugnetin Facebook-sivuilta. 


Entäs se 2nd hand puoli sitten! Minunlaiseni kenkähullu olisi voinut viettää aikaa jo pelkästään tutkien myytäviä kenkiä ja käsilaukkuja vaikka kuinka kauan. Vaaterekeissä on siististi myynnissä asiakkaiden tuotteita myyntitileillä. Lugnet Life & Living ottaa myyntiin laadukkaita, hyväkuntoisia merkkituotteita tai esimerkiksi erikoisempia ulkomaalaisia merkkejä. Siellä näytti vierailuni aikana olevan aikankin Gantin, Ralph Laurenin, Odd Mollyn, Mulberryn, Acnen ja Tommy Hilfigerin tuotteita. Tarkemmat ohjeet 2nd hand myyntiin löytyvät puodin nettisivuilta. 


Meinasin ihan unohtaa, että Lugnet Life & Living oli saanut lisää näitä suosittuja ruotsalaisia kukkaruukkuja. Itse en ehkä raaskisi istuttaa näin kauniisti myös sisäpuolelta koristeltuihin ruukkuihin mitään ja keksin niille jo monta muuta käyttöä kodissani. Tällä kertaa Marjon matkaan ei tarttunut mitään mutta moni asia jäi kaivelemaan joten piipahdan varmaan uudelleen tässä syksymmällä. Aukioloajat kannattaa tarkistaa eli liike avoinna 

perjantaisin 12-18
lauantaisin ja sunnuntaisin 11-17

Joulunaikaan on tulossa jotain kivaa ja tarkemmin liikkeen valikoimista ja kuulumisista heidän Facebook-sivultaan. Marjon matkassa kiittää informatiivisesta esittelystä ja näkemisiin! 

Ota itselleni pala rauhaa ja matkusta maaseudulle



syyskuuta 19, 2016

Polin - Puolan juutalaisten museo Varsovassa

Parin viikon takaiselle Varsovan työmatkallani jätin viimeisenä reissupäivänä yhteisen lounaan väliin ehtiäkseni tutustumaan paikkaan, josta olin vaikuttunut jo syksyllä 2013. Pääsin edellisen työantajani asiakastilaisuudessa kuulemaan sen suunnitelleen arkkitehdin luennon tästä huikeasta rakennuksesta ja päätin silloin, että jos joskus menen Varsovaan tänne olisi päästävä. Nappasin taksin Varsovan päärautatieasemalta ja vaikka meillä ei kuskin kanssa ollut yhteistä kieltä hänelle riitti määränpääksi pelkkä Polin ja hyvin löysimme perille entisen juutalaisgheton alueelle aurinkoisen kuumana elokuun lopun päivänä. Lipputoimisto näytti olevan kuitenkin kiinni ja sydämeni melkein muljahti ympäri sillä nythän oli torstai ja museot ovat kiinni aina maanantaisin? Onneksi huomasin lopulta pienen lapun, jossa ilmoitettiin vapaapääsystä museoon kyseisenä päivänä. Huh, en ollut tehnyt turhaa reissua vaan pääsin kuin pääsinkin näkemään Polinin sekä sisältä että ulkoa. 


Puolalaisten juutalaisten historiallinen museo eli Polin on rakennettu Varsovan entisen tuhotun juutalaisgheton paikalle ja ulkoapäin se näyttää hyvin suomalaiselta. Toisaalta sen arkkitehtuuri on erittäin monumentaalinen ja tuo mieleen Frank Gehryn laatikkomaiset rakennukset. Polinin julkisivu on "kaksinkertainen" ja sen uloimmassa kerroksessa on käytetty kuvioitua lasia ja patinoitua kuparia. Rakennus heijasti todella upeasti valoa ja välkkyi auringossa mutta näyttää valokuvien perusteella hienolta myös pimeässä illassa. Suomalainen Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki voitti suuren kansainvälisen arkkitehtikilpailun ehkä juuri tällä valoisuudellaan. Rakennus itsessään on hyvin "valoisa" vaikka sen sisällä onkin paljon synkkyyttä Puolan juutalaisten historiasta. 



Polinin sisäänkäynti on todella vaikuttava. Laatikkomaisen rakennuksen keskellä on ikäänkuin kanjoni, josta pääsee sujahtamaan sisälle rakennuksen uumeniin. Arkkitehti Rainer Mahlamäen työnimi rakennukselle on ollut Kaislameri. Arkkitehdin mukaan sisääntuloaula kuvaa Vanhan Testamentin kertomusta Punaisenmeren jakautumisesta. Sisääntulo on hyvin veistoksellinen ja en ollut ainoa, joka vain tuijotti ylös ja sivuille näitä korkeita, kaarevia ja hiekanvärisiä seiniä. Aula kulkee läpi koko rakennuksen ja toisesta päästä näkee esteettä toiseen päähän. Kierros näyttelyyn Puolan juutalaisten 1000 vuotiseen historiaan alkoi tästä aulasta ja päättyi myös tänne. 




Lainasin ylläolevan Polin piirrosluonnoksen arkkitehti Rainer Mahlamäen 19.9.2013 pitämästä Open Day -luentoesityksestä, josta löytyy myös oma blogipostaus ja tämä ottamani valokuva. Oli aikoinaan ihan huikeaa kuunnella Mahlamäen ajatuksia suunnittelutyöstä.


En oikein osannut odottaa tältä Puolan juutalaisten 1000 vuotiselta historialta yhtään mitään tässä vaiheessa. Olin lukenut ennakkoon, että Polin edustaa uudenlaista lähetymistapaa juutalaisuuteen ja täällä keskityttäisiin enemmän puolalaisten ja juutalaisten yhteiseloon. Silti minua ehkä vähän myös pelotti tai arvelutti miten suhtautuisin holokaust ja Varsovan ghetto osuuteen mutta lähdin kiertämään silti hyvin avoimin mielin näyttelyä. Vaikka oli siis torstai iltapäivä oli näyttely täynnä ihmisiä ja jossain saleissa sai jopa edetä ihan jonossa. Hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja paljon perheitä sekä totta kai myös meitä turisteja mutta yhteenkään suomalaiseen en törmännyt. 


Huomasin kiertäessäni saleja, että museon tarjonta on valtaisa ja siellä on todella paljon katsottavaa. Näyttelytiloja on peräti 4500 neliömetriä ja Polin sisältää yhdeksän gallerian näyttelykokonaisuuden. Koska minulla ei ollut kuin parisen tuntia aikaa tuntui välillä vähän turhauttavalta kulkea vain eteenpäin kun olisin halunnut katsella enemmän. Ehdottomasti tänne kannattaa varata aikaa ja vesipullo mukaan. Polinissa on paljon kosketusnäyttöjä ja tarinoista tulee hyvin henkilökohtaisia kun asiat ovat aina yksittäisen henkilön kertomia. Hyvä lähestymistapa historiaan!


Museossa löytyy äärimmäisen kaunis 1600-luvun Krakovan synagogan pienoismalli ja upea synagogan koristemaalattu sisäkattokin. Nämä löytyvät osasta, jossa ollaan Puolan myöhäiskeskiajassa. Näyttely on toteutettu todella hyvin ja kaikkialla on opasteet myös englanniksi. Voit myös ottaa mukaasi kuulokkeet ja saada opastuksen englanniksi. Itse kuljin ilman kuulokkeita koska aikaa oli niin vähän. Paljon mielenkiintoista jäi "vähän hämärän peittoon" kun ei vain ehtinyt lukea kaikkea saatikka omaksua lukemaani. 


Viime vuosisadan alun juutalaiskortteleita esitellään hauskasti rekonstruoidulla kadunpätkällä, jonka varrella on mm. elokuvateatteri. Minulle tuli tästä mieleen Helsingin Kaupunginmuseon vähän vastaava vanhan Helsingin katuosuus Aleksin museotiloissa. Polinin äänimaailma tukee vielä tilojen autenttisuutta. Toisaalta kulkeminen museossa myös vääjäämättä lähestyi Varsovan gheton muodostamista ja holokaustia joten koko ajan odotin jotain kauheutta tulevaksi...



En silti ahdistunut kulkiessani näyttelysalien halki. Esillä ei lopulta ollut mitään kauheuksia keskitysleireiltä. Totta kai tuotiin esille asiat faktoina ja seinillä oli paljon aitoja valokuvia mutta täällä ei mässäilty raakuuksilla. "Vuonna 1939 Puolassa oli noin 3,3 miljoonaa juutalaista. Kuusi vuotta myöhemmin heistä oli hengissä enintään 300 000. Nyt Puolan juutalaisyhteisö lasketaan tuhansissa." Olen usein miettinyt käyntiä keskitysleireillä mutta toisaalta puntaroinut sitä miten suhtautuisin niihin täysin oikeassa ympäristössä? Muistan kun isoäitini vieraili juuri Puolan leireillä ja itki kertoessaan niistä meille... Toisaalta historiaa ei voi paetakaan...


Kuvat sodan jälkeen lähes 90 prosenttisesti tuhotusta Varsovasta olivat toki sellaisia, että kyyneleet kihosivat silmiin niin minulla kuin monella muullakin näyttelyssä kiertelevällä. Onneksi Varsovan vanhaa keskustaa on rakennettu uudelleen vanhaan loistoonsa ja tästä tulen myöhemmin kertomaan enemmänkin. Varsovan jälleenrakentaminen on ollut käsittämätön juttu kaiken kaikkiaan ja se miten kaupunki on nousut raunioista uusiksi taloiksi kaiken tuhon jälkeen...




Puolan juutalaisuuden näyttely jatkui ihan 2000-luvulle saakka kunnes lopulta noustiin takaisin siihen ihanan valoisaan sisääntuloaulaan, johon aurinko paistoi sisälle molemmista päädyistä. En ollut pyörtynyt enkä edes hyperventiloinut näyttelyssä mutta minulla oli aivan sudennälkä koska olin skipannut sen lounaan. Polin ravintolasta söin buffetpöydästä kana-kasvis-riisiannoksen, joka oli äärimmäisen maittava hintaan 20 zlotya eli 4,65€. Jäätee kuului mukaan annoksen hintaan! Ei paha hinta ollenkaan. Saman verran olin muuten maksanut taksista museolle. 


Kuljeskelin vielä hetken Polin museon ympärillä puistossa ja kävin katsomassa Varsovan ghetton kansannousun muistomerkin Ghetton sankarit, joka on pystytetty puistoon jo 1948. Polin on hebreaa ja tarkoittaa sekä Puolaa että ilmaisua "lepää täällä". Museo oli vaikuttava mutta ei pelottava vaan pikemminkin hyvin valoisa ja kaunis paikka. Varsovan Polin voitti muuten Suomen ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Lisäksi Euroopan museofoorumi valitsi Polinin vuoden museoksi vuonna 2016. Voimme olla myös ylpeitä siitä, että suomalaisen arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus voitti kilpailun.

Marjon matkassa suosittelee ehdottomasti kurkistamaan Poliniin Varsovan reissulla. 
Lisää Varsova postauksia on tulossa joten pysythän kuulolla.